Blogi

Maailman katastrofiriskien vähentämisen päivää vietetään 13. lokakuuta. Katastrofit ovat tulleet ympäri maailman yhä näkyvimmiksi ja läheisimmiksi, ja niin myös Suomessa: Ruotsin metsäpaloja oltiin kesällä sammuttamassa myös meiltä, metsää paloi tälläkin puolella, ja suomalaisten suosimissa lomakohteissa (mm. Kreikassa ja Portugalissa) kärsittiin useastakin luonnonilmiöstä.

Helpotusta ei ole jatkossakaan luvassa.

Hiljattain julkaistussa hallitustenvälisen ilmastopaneeli IPCC:n tuoreessa raportissa linjataan, että maapallon lämpötila on jo noussut noin asteella esiteollisesta ajasta. Mikäli lämpeneminen jatkuu nykyistä vauhtia, 1,5 asteen raja ylitetään vuosisadan puoleen väliin mennessä. Rajan ylittäminen aiheuttaisi merkittäviä riskejä sekä ihmisille että luonnolle – vedenpuutetta, biodiversiteetin köyhtymistä, merenpinnan nousua, maatalouden ja kalastuksen kärsimistä, muutamia mainitakseni.

Kaikilla on mielessä kuva jääkarhusta jäättömällä pohjoisnavalla.

Tämän vuoden katastrofiriskien vähentämisen teemana on Sendaissa sovitun viitekehyksen tavoite c: katastrofien aiheuttamien suorien taloudellisten menetyksien vähentäminen suhteessa bkt:hen vuoteen 2030 mennessä.

Katastrofit aiheuttavat Maailmanpankin arvion mukaan 520 miljardin USD taloudelliset tappiot joka vuosi – ja ajavat 26 miljoonaa ihmistä köyhyyteen.

Paitsi taloudellista menetystä, katastrofeilla on myös merkittäviä inhimillisiä kustannuksia. Katastrofeista kärsivät usein eniten ne, joilla on jo alkujaankin vähän tai ei mitään. Maatalouden muuttuminen aiheuttaa satotappioita, eikä kaikilla ole viljavarastoa, josta paikata. Sään ääri-ilmiöt lisäävät terveysongelmia, joita kaikille ei ole varaa eikä mahdollisuutta hoitaa. Pienyrityksen tuhoutuminen hurrikaanissa tuhoaa samalla koko elinkeinon.

Vaikutukset näkyvät välittömästi, vähän ajan päästä, ja pitkänkin aikavälin kuluttua. Katastrofi saattaa kumuloitua tai kumuloida, jolloin maksetaan hintaa sekä rahassa että inhimillisyydessä.

Katastrofit tulevat lähelle, ja niiden hinta saattaa olla todella kallis. YK-arvioiden mukaan jälleenrakentaminen tulee 7–8 kertaa kalliimmaksi kuin riskien huomioiminen suunnitteluvaiheessa – eikä tämä sisällä inhimillistä hintaa.

Pidetään huolta, että jouduttaisiin maksamaan mahdollisimman vähän.

#IDDR2018 #ResilienceForAll #ilmastonmuutoshaltuun #ilmastonmuutos

Taina Hanhikoski
Erityisasiantuntija
SPEK