72 tuntia -varautumisohjeet on julkaistu nyt selkokielellä

– Varautuminen koskettaa meistä jokaista. Kaikilla pitäisi olla mahdollisuus ymmärtää ohjeet ja pystyä varautumaan häiriötilanteisiin, SPEKin varautumisen erityisasiantuntija Essi Kulju sanoo.

Selkokielisille ohjeille on nykyaikana selkeä tarve turvallisuustilanteen kiristymisen takia.

– Selkokieliset varautumisohjeet parantavat Suomen varautumistasoa, kun yhä useampi ymmärtää varautumisen koskevan itseään, Kulju toteaa.

Arvion mukaan jopa 15 prosenttia väestöstä tarvitsee Suomessa selkokieltä. Selkokielen tarve on kasvanut viime vuosina väestön ikääntymisen, maahanmuuttajien määrän kasvun ja lukutaidon heikentymisen myötä.

– Kun puhutaan kriittisen tärkeistä asioista, kieli ei saa syrjäyttää ketään, selkokielen asiantuntija Jenni Saarilahti Saavuta Asiantuntijapalvelut Oy:stä sanoo.

Selkokieliset varautumisohjeet sopivat monille eri kohderyhmille

– Meiltä pyydetään usein ohjeita eri kohderyhmille, jotka eivät voi käyttää yleiskielisiä ohjeita, esimerkiksi maahanmuuttajille tai kehitysvammaisille. Halusimme tehdä selkokielisen version, joka palvelee mahdollisimman monia kohderyhmiä, Kulju kertoo.

Ohjeiden mukauttamisen selkokielelle tekivät Saavuta Asiantuntijapalveluiden selkokielen ja -julkaisujen asiantuntijat yhdessä SPEKin kanssa. Ruotsinkielisen työn teki LL-Center.

Joitakin uusia kysymyksiä jouduttiin miettimään eri kohderyhmien kannalta, kuten mitä voidaan sanoa avun saamisesta eri tilanteissa ihmisille, jotka ovat riippuvaisia ulkopuolisesta avusta.

– Oli tärkeää pyrkiä kertomaan asiat niin, että tieto häiriötilanteista ei ahdista tai pelota lukijaa, Saarilahti sanoo.

Varautumisen sanasto ei ole kaikille selkeää

Varautumisen sanastoa jouduttiin myös miettimään.

– Jo häiriötilanne on vähän vaikea sana. Toisaalta sitä ei voi korvata kriisillä, sillä esimerkiksi vesikatko ei ole kriisi, ellei se kestä kauan. Päädyimme puhumaan häiriötilanteesta ja selittämään sen niin, että häiriötilanne tarkoittaa sitä, että emme voi toimia tavallisesti arjessa, Kulju kertoo.

Ohjeissa muokattiin selkokriteerien mukaisesti kieli, kuvat ja sivuston rakenne.

– Varautumisohjeiden sisällön laajuus oli haastavaa selkokielelle mukauttamisessa. Tärkeäkin asia saattaa kääntyä itseään vastaan, jos tietoa on niin paljon, ettei selkolukija jaksa lukea sitä, Saarilahti toteaa.

Selkokielisillä varautumisohjeilla on selkotunnus. 72 tuntia on viranomaisten ja järjestöjen yhteinen varautumissuositus. Huoltovarmuuskeskus rahoittaa 72 tuntia -varautumissuositusta, jota Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö koordinoi.

Mitä on selkokieli?

• Selkokieli on vielä helpompaa kieltä kuin selkeä yleiskieli.
• Se on suunnattu ihmisille, joilla on vaikeuksia lukea tai ymmärtää yleiskieltä.
• Myös tekstin ulkoasu, rivitys ja kuvitus ovat selkeämpiä.
• Selkokieltä tarvitsee uusimman arvion mukaan 11–15 prosenttia väestöstä eli noin 620 000–810 000 henkilöä.
• Selkokieltä voi lukea kuka tahansa.