Häiriötilanteet

Nuori nainen istuu hämärässä huoneessa mietteliäänä kännykkä kädessä.

Häiriötilanteella tarkoitetaan uhkaa tai tapahtumaa, joka vaarantaa yhteiskunnan turvallisuutta ja elintärkeitä toimintoja.

Häiriötilanteita ovat esimerkiksi pitkittyneet sähkökatkot, vesivälitteiset epidemiat ja vakavat luonnononnettomuudet, kuten myrskyt ja tulvat.

15–29-vuotiaista vain kolmannes kokee olevansa varautunut häiriötilanteisiin.

Kotivara

  • 72 tuntia -ohjeistuksen mukaan meidän jokaisen pitäisi varautua selviytymään itsenäisesti kotona ainakin kolme vuorokautta häiriötilanteen sattuessa.
  • Kotona olisi hyvä olla ruokaa, vettä ja lääkkeitä vähintään kolmeksi vuorokaudeksi.
  • Muista laittaa kotivara kuntoon myös lemmikeille.

Pelkkä ravinto ei kuitenkaan riitä

Riittävä ruoka ja juoma antavat voimavaroja selvitä häiriötilanteista, mutta varautuminen tarkoittaa paljon muutakin.

  • Tiedätkö, miten voit kotona varautua sähkökatkoihin ja miten sinun pitää niiden aikana toimia?
  • Entä miten sinun pitää toimia vesikatkon aikana?
  • Tiedätkö, mistä saat luotettavaa tietoa häiriötilanteissa?

Tutustu Sähkökatkot, Vesikatkot ja saastunut vesi, ja Viestintä ja oikea tieto -osioihin.

Tee pikatesti 72 tuntia -sivustolla ja katso, löytyykö sinulta tarvittavat varautumistarvikkeet.

Testaa – Selviytyisitkö sinä 72 tuntia?

Sisälle suojautuminen

Esimerkkejä tilanteista, jolloin pitää suojautua sisälle:

  • lähialueella on tulipalo, jossa syntyy runsaasti myrkyllistä savua
  • kaasuvaaratilanteessa, kun on tapahtunut vaarallisten aineiden onnettomuus
  • säteilyvaaratilanteessa, kun on tapahtunut esim. ydinvoimalaonnettomuus

Muista, että osa vaarallisista aineista on hajuttomia ja värittömiä. Säteilyä tai osaa myrkyllisistä kaasuista ei voi havaita aistein.

  • Kun kuulet yleisen vaaramerkin (yhden minuutin pituinen nouseva ja laskeva äänimerkki tai viranomaisen kuuluttama varoitus), suojaudu sisätiloihin ja siirrä myös kotieläimet sisälle.
  • Tarkemmat toimintaohjeet sisälle suojautumista varten löydät Säteily-osiosta.

Asianmukaisella varautumisella ihminen auttaa paitsi itseään ja läheisiään myös yhteiskuntaa.

Nuori mies seisoo kerrostalon edessä ja katsoo taivaalle.

Poikkeusolot – mitä niillä tarkoitetaan?

Suomessa poikkeusolot määritellään valmiuslaissa. Lain mukaan poikkeusoloja ovat:

  • maahamme kohdistuva aseellinen tai siihen vakavuudeltaan rinnastettava hyökkäys
  • maahamme kohdistuva huomattava aseellinen uhka
  • yhteiskuntaa tai väestöä uhkaava laaja taloudellinen kriisi
  • erityisen vakava suuronnettomuus
  • hyvin laajalle levinnyt vaarallinen tartuntatauti
  • yhteiskunnan kriittisiä toimintoja tai väestön elinmahdollisuuksia laajasti vaarantava hybridiuhka

Poikkeusolot alkavat, kun valtioneuvosto yhdessä tasavallan presidentin kanssa toteaa, että maassa vallitsevat poikkeusolot.

Lue poikkeusoloja koskeva määritelmä kokonaisuudessaan valmiuslaista.

Väestönsuojat

  • Väestönsuojalla tarkoitetaan rakennukseen tai sen yhteyteen tehtyä erillistä tilaa tai erillistä rakennusta, jonka tehtävä on antaa ihmisille suojaa siellä, missä he normaalistikin liikkuvat, käyvät töissä ja asuvat.
  • Poikkeusoloissa voidaan joutua turvautumaan väestönsuojiin. Väestönsuojat otetaan käyttöön viranomaisen päätöksellä.
  • Suurin osa väestönsuojista sijaitsee asuintaloissa ja yleisissä rakennuksissa.
  • Tunnistat väestönsuojan sen kansainvälisestä merkistä, joka on sininen kolmio oranssilla pohjalla.

Miltä väestönsuoja suojaa?

Väestönsuoja suojaa:

  • räjähdys- ja sirpalevaikutuksilta
  • rakennussortumilta
  • paineaalloilta
  • tulipaloilta
  • kemiallisilta taisteluaineilta
  • ionisoivalta säteilyltä.

Lisätietoja väestönsuojelusta ja väestönsuojista löydät Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön (SPEK) sivuilta.

Tee turvallisuusteko – lataa 112 Suomi -mobiilisovellus!

Saat sovelluksen kautta vaara- ja viranomaistiedotteet suoraan puhelimeesi. Löydät sovelluksesta myös varautumisohjeet eri häiriötilanteisiin. Sovelluksen ohjeita voi lukea myös verkkoyhteyden katkettua eli offline-tilassa.

Lataa maksuton 112 Suomi -mobiilisovellus

Ohjeet hätäilmoituksen tekemiseen

  1. Soita hätänumeroon 112.

    Soita vain kiireellisissä, todellisissa hätätilanteissa, kun henki, terveys, omaisuus tai ympäristö on uhattuna tai vaarassa. Jos sinulla on 112 Suomi -mobiilisovellus, muista soittaa hätäpuhelu sovelluksen kautta. Tällöin sijaintitietosi välittyy hätäkeskukseen automaattisesti.

     

    Hätänumeroon 112 voit soittaa myös ulkomaisesta matkapuhelinliittymästä. Tällöinkään et tarvitse erillistä suuntanumeroa, näppäile ainoastaan 112.

  2. Voit myös tekstata.

    Hätäilmoituksen voi tarvittaessa tehdä tekstiviestillä numeroon +358 112.

     

    Hätätekstiviestien käyttö on suunnattu ensisijaisesti henkilöille, jotka eivät kuule tai pysty tuottamaan puhetta. Hätätekstiviestin voi lähettää vain sellaisesta puhelinnumerosta, joka on rekisteröity etukäteen. Ennakkorekisteröinti tehdään Suomi.fi-sivustolla

  3. Älä soita tai tekstaa hätänumeroon seuraavissa tilanteissa:

    kiireettömissä tilanteissa, kysely- tai tiedustelutarkoituksessa sekä häiriötilanteissa, joissa kukaan ei ole vaarassa.

     

    Lähde: Suomi.fi