Mihin palontorjuntatekniikan laitteistoja tarvitaan?
Tulipalon syttymisestä pelastuslaitoksen saapumiseen kestää Suomessa keskimäärin 17–18 minuuttia. Nämä minuutit ovat ihmisten pelastamisen, alkusammuttamisen ja edelleen vaikka yrityksen toiminnan jatkumisen kannalta kaikkein tärkeimmät. Laitteistot antavat aikaa toimia kaikkein kriittisimpinä minuutteina ja pysäyttävät uhkaavan tilanteen mahdollisimman nopeasti.
Palontorjuntatekniikka on aina ensisijaisesti tarkoitettu jatkuvaan henkilö- ja paloturvallisuuden varmistamiseen. Laitteistot tunnistavat hälytyksen aiheuttaneen tilanteen. Kiinteistön henkilöstö tekee ratkaisevimmat toimenpiteet tilanteissa ensimmäisenä, sillä pelastuslaitos on tältä kannalta nähtynä myöhässä. Alkusammutuksen lisäksi kiinteistön henkilöstö voi omalla toiminnallaan estää erheellisen palohälytyksen ja turhan evakuoinnin. Suuren ihmismäärän evakuointi on aina riski.
– Tärkein paloturvallisuuslaitteistojen tehtävä on turvata ihmishenkeä mutta myös omaisuutta ja yrityksen toiminnan jatkuvuutta. Näiden tehtävien tiedostaminen jää usein taka-alalle, kun laitteistojen tarpeellisuutta kritisoidaan. Laitteistojen erheetön toiminta edellyttää kuitenkin, että niiden haltija huolehtii kunnossapidosta, kuten huollosta ja tarkastuksista, muistuttaa palotarkastusinsinööri Tapio Sten Pirkanmaan pelastuslaitokselta.
Laitteistot ilmoittavat vaarasta mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Ne turvaavat näin ihmisten toiminnan ja jopa estävät hengenvaarallisten olosuhteiden muodostuminen. Laitteistot ovat aina kohdekohtainen ratkaisu. Ne vaaditaan rakennukseen yleensä joko henkilömäärän tai palo-osaston koon perusteella. Harvemmin taustalla on pelkästään sammutus- ja pelastushenkilöstön toiminnan helpottaminen tulipalossa tai muussa onnettomuustilanteessa.
Palontorjuntatekniikka myös kehittyy jatkuvasti. Nykyaikaisten ominaisuuksien avulla tilanteita voidaan ennakoida esimerkiksi ennakkohälytyksillä. Tilanteeseen voidaan puuttua ja toiminta kohteessa jatkua.
– Tärkeää on, että tilanteeseen reagoidaan ajoissa. Selvitetään, mitä on tapahtunut, ja jos mahdollista pysäytetään kehittyvä tilanne pikemmin kuin vain poistutaan paikalta odottamaan palokuntaa, sanoo Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön ja palontorjuntatekniikan kehitysryhmän turvallisuusasiantuntija Lauri Lehto.
Sammutuslaitteistoja kritisoidaan usein vesivahingoista. Tulipalossa laitteisto kuitenkin rajoittaa paloa, joka vapaasti kehittyessään voisi aiheuttaa täydellisen tuhon ja vaarantaa ihmishenkiä. Sammutuslaitteisto rajoittaa tulipaloa ja parhaassa tapauksessa myös sammuttaa sen kokonaan.
– Asianmukainen tekniikka ja osaava henkilökunta hillitsevät palon edistymistä. Näin sammuttamiseen käytettävä vesimäärä on pienempi. Usein vesivahingot jäävät yhteen huonetilaan. Tästä aiheutuvia kustannuksia tulisikin verrata tilanteeseen, jossa toimintaa ei voitaisi palon tuhojen jäljiltä jatkaa heti tai ollenkaan ja korjaustoimenpiteet olisivat mittavammat, tiivistää Lauri Lehto.
Paloilmoitin puolestaan havaitsee palon mahdollisimman varhain ja mahdollistaa viiveettömän toiminnan. Oleellista on, että koko kiinteistön turvallisuusorganisaatio saa hälytykset esimerkiksi tekstiviesteinä ja osaa lukea paloilmoitinta ja paikantaa ja tarkistaa kohteen. Paloilmoitin tavoittaa luotettavimmin ja nopeimmin myös pelastuslaitoksen.
Henkilöstön osaaminen on edellytys kaikissa kohteissa
Hallittu laitteistokokonaisuus edellyttää, että osaavan henkilö vastaa sen kunnossapito-ohjelmasta. Laitteistovastaavan on syytä olla perehtynyt myös laitteiston toimintaympäristöön. Laitevastaavan lisäksi kiinteistön muun turvallisuusorganisaation ja mahdollisen pelastusryhmän rooli on tärkeä.
Automatiikan toiminta ja tuottama lisäaika ja ihmisten paloturvallisuusosaaminen ovat hyvin tärkeä asia tulipalotilanteessa. Vaikka esimerkiksi kaupunkialueilla tavoitteena on, että pelastuslaitos on paikalla kuudessa minuutissa, käytännössä tämä toteutuu harvoin. Keskimääräinen saapumisaika Suomessa on 17–18 minuuttia. Alueellisesti erot toki ovat suuret, ja myös liikennetilanne vaikuttaa.
– Liian usein vallalla on käsitys, että paloilmoittimen kellojen soidessa pelastuslaitos on heti paikalla. Näin ei ole. Avainhenkilöiden on saatava heti tarvittava tieto tilanteesta, ja ihmisten on pystyttävä toimimaan itse, työturvallisuus huomioiden. Tämän päivän tekniikan avulla tulipalotilanteessa toiminen on helppoa ja turvallista, kunhan koulutusasiat ovat kunnossa. painottaa Lauri Lehto.
Palontorjunta on muutakin kuin palon pysäyttämistä sekä siitä ilmoittamista. Palontorjunta on ennakointia, jossa osaavan ihmisen toimintaa ei voi jättää huomiotta. Perehdytetty henkilökunta ja asianmukainen turvallisuuskulttuuri ovat avainasemassa.
– Kaikille on taattava turvallinen toimintaympäristö, linjaa turvallisuusasiantuntija Lauri Lehto Suomen Pelastusalan Keskusjärjestöstä.
Lisätietoja:
Turvallisuusasiantuntija Lauri Lehto, 040 358 3810
Palontorjuntatekniikan kehitysryhmä on asiantuntijaryhmä, jonka jäsenten yhteisenä tavoitteena on edistää turvallisuutta sekä kehittää palontorjuntatekniikan ylläpitoa, laatua ja teknisiä mahdollisuuksia. Ryhmän toimintaa koordinoi Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö, ja siinä ovat mukana Finanssiala ry, Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes, Pelastuslaitosten kumppanuusverkosto, Sprinkleritekninen yhdistys, Palonilmaisualan yhdistys sekä laitteistojen tarkastuslaitosten, laitteistosuunnittelun ja konsultointi- ja koulutustoiminnan edustukset.
Vivamus sagittis lacus vel augue laoreet rutrum faucibus dolor auctor. Etiam porta sem malesuada magna mollis euismod.
