Tekoäly
Tekoäly tai AI (lyhenne englanninkielisestä termistä artificial intelligence) tarkoittaa konetta tai ohjelmaa, joka yrittää imitoida ihmisen älyä ja pystyy tekemään älykkäinä pidettyjä toimintoja, esimerkiksi oppimaan ja suunnittelemaan.
Euroopan unionin tekoälysäädös
- Elokuussa 2024 astui voimaan Euroopan Unionin tekoälysäädös (Artificial Intelligence Act).
- Laki on maailman ensimmäinen tekoälyä kattavasti käsittelevä sääntelykokonaisuus.
- Laki koskee niin tekoälyn kehittämistä kuin julkaisun jälkeistä käyttöäkin.
- Lain tehtävänä on myös varmistaa, että tekoäly on läpinäkyvää, jäljitettävissä olevaa, syrjimätöntä sekä ympäristöystävällistä.
Joitain tekoälysovelluksia on käytetty jo yli 50 vuotta. Tekoäly on keskeinen osa yhteiskunnan digitaalista muutosta.
Tekoäly arkielämässä
Emme aina välttämättä edes tajua, että käytämme tekoälyä. Alla on muutamia esimerkkejä arjen tekoälysovelluksista.
Nettiostokset ja mainonta
- Tekoälyä käytetään laajalti kohdennettujen suositusten tarjoamiseksi. Suositukset perustuvat esimerkiksi ihmisten aiempiin hakuihin, ostoksiin tai muuhun käytökseen verkossa. Kaupan alalla tekoälyä käytetään paljon muun muassa tuotteiden optimoinnissa, inventaarioiden suunnittelussa ja logistiikassa.
Hakukoneet
- Verkon hakukoneet oppivat tarjoamaan käyttäjille oleellisia hakutuloksia niille jatkuvasti syötettävän valtavan datamäärän perusteella.
Digitaaliset avustajat
- Älypuhelimet käyttävät tekoälyä tehdäkseen tuotteestaan mahdollisimman yksilöllisen. Virtuaaliset avustajat vastaavat kysymyksiin, tarjoavat suosituksia ja auttavat arjen rutiinien ylläpitämisessä.
Konekäännökset
- Kielenkääntämiseen käytetyt ohjelmat, jotka perustuvat joko kirjoitettuun tai puhuttuun kieleen, käyttävät tekoälyä käännösten tekemisessä ja parantamisessa. Sama koskee myös muita vastaavia sovelluksia, kuten automaattista tekstitystä.
Älykkäät kodit, kaupungit ja infrastruktuuri
- Älytermostaatit oppivat käytöksemme perusteella säästämään energiaa, ja älykkäiden kaupunkien kehittäjät pyrkivät liikenteen säätelyn avulla parantamaan kulkuyhteyksiä ja vähentämään ruuhkia.
Autot
- Autot käyttävät tekoälyyn perustuvia turvatoimintoja.
Kyberturvallisuus
- Tekoälyjärjestelmät voivat auttaa tunnistamaan ja torjumaan kyberhyökkäyksiä ja muita kyberuhkia uuden datan, mallien tunnistamisen ja toteutettujen iskujen analysoinnin avulla.
Disinformaation vastainen taistelu
- Jotkin tekoälysovellukset osaavat tunnistaa valeuutiset ja disinformaation analysoimalla sosiaalisen median sisältöjä ja etsimällä sensaationhakuisia tai muuten huolestuttavia sanoja sekä tunnistamalla virallisia lähteitä verkossa.
Lähde: Euroopan parlamentti
Mitä tarkoittaa deepfake?
Deepfake on tekoälyn avulla tehty syväväärennös, jossa usein kuvaa, videota ja ääntä yhdistelemällä saadaan oikea ihminen sanomaan tai tekemään asioita, joita hän ei ole todellisuudessa sanonut tai tehnyt.
Tunnista väärennös
Tekoälyn nopea kehittyminen on tehnyt syväväärennösten tunnistamisesta vaikeaa, mutta tietyistä teknisistä seikoista voi yrittää päätellä, onko kuvaa, videota tai ääntä väärennetty.
Valokuvat
- Tutki, ovatko varjot oikeassa paikassa suhteessa auringonvalon suuntaan tai onko esimerkiksi ikkunoissa tai silmälaseissa luonnollisia heijastuksia.
- Jos kuva on muuten tarkka, katso, näkyykö kuvissa sumentumia tai epätarkkuuksia yllättävissä paikoissa.
- Jos video on kuvattu ulkona, tarkastele, onko esimerkiksi tuuli saanut kasvit taipumaan luonnollisesti.
Videot
- Deepfake-videoilla vaihdetaan usein henkilön kasvoja. Tarkastele erityisesti ilmeitä sekä silmien ja huulten liikkeitä suhteessa muihin kasvojen osiin.
- Näkyykö liikkeessä sumentumia, meneekö huulten liike yksi yhteen äänen kanssa?
- Kun ihminen puhuu, hänen äänenpainonsa ja puherytminsä vaihtelevat. Kuuntele, onko videolla näkyvän tai nauhalla kuuluvan ihmisen ääni robottimaisen yksitoikkoista.
- Onko kasvojen iho epätavallisen sileä, poikkeuksellisen kiiltävä tai mattamainen?
- Entä ovatko henkilön liikkeet ja eleet aidon oloisia suhteessa videolla esitettävään toimintaan?
Ääni
- Ääniväärennöksien tunnistamiseksi henkilöltä voi kysyä jotain, jonka vain hän tietää.
- Ääniväärennöksissä saatetaan myös käyttää epätyypillisiä ilmauksia tai pyytää tekemään jotain yllättävää, kuten suuria rahansiirtoja.
- Huijaus voi paljastua myös siitä, että henkilön puhetapa, puheen rytmi ja hänen käyttämänsä ilmaukset eivät kuulosta tutuilta.
Lähde: Kyberturvallisuuskeskus.fi
Mitkä ovat tekoälyn piiriin kuuluvien generatiivisten kielimallien haasteet?
Yksi esimerkki tekoälystä ovat generatiiviset kielimallit kuten Chat GPT -sovellus. Tällaiset sovellukset tuottavat tekstiä käyttäjän antamien kysymysten pohjalta. Ne kykenevät myös parantamaan vastauksiaan, jos käyttäjä esimerkiksi pyytää sovellusta kertomaan enemmän jostakin aiheesta tai selittää, miksi vastaus ei hänen mielestään ollut hyödyllinen.
- Chat GPT -sovelluksessa ei kuitenkaan ole älyä. Se ei niin sanotusti ajattele itse.
- Sen vastaukset perustuvat kielimalliin, joka ennustaa, mikä sana seuraa toista ja mitkä sanat esiintyvät usein yhdessä.
- Chat GPT tuottaa nopeasti tekstiä, joka on usein varsin järkevääkin, mutta käyttäjän täytyy olla valppaana, koska vastauksissa voi olla pahojakin virheitä, vanhentuneita tietoja ja täyttä puppua, jota sovellus on hallusinoinut.
- Tarkista siis aina itse kielimalliin perustuvien sovellusten ja ohjelmien tarjoamat faktat!
Ole tarkka tekoälypohjaisten kuvageneraattoreiden kanssa!
Kuvageneraattoreita pitää osata käyttää
Kuvageneraattorit tuottavat visuaalisia elementtejä ja kuvia käyttäjän antamien kehotteiden pohjalta. Generaattorit käyvät läpi suuria kuvatietokantoja, joiden avulla ne opettelevat kuvien rakenteita ja piirteitä ja sitä, miten eri elementit yleensä liittyvät toisiinsa.
- Jotta voit luoda tolkullisen kuvan, sinun täytyy antaa ohjelmalle hyviä tekstimuotoisia kehotteita.
- Tästä huolimatta kuvista tulee usein hyvinkin hullunkurisia, koska ne ovat koneen luomuksia.
- Kone ei esimerkiksi ymmärrä, miksei käsi voi kasvaa suoraan ihmishahmon vatsasta tai miksei ihmishahmo voi olla vaikkapa imeytyneenä parkettiin.
- Tarkista siis luomasi kuvan yksityiskohdat ennen kuin käytät sitä esimerkiksi työhön liittyvässä virallisessa esityksessä.