Uutiset

Automaattisten sammutuslaitteiden aiheuttamista vahingoista nousi keskustelua viikonloppuna, kun Kuopion teatterin vesivahingon syyksi epäillään erheellisesti lauennutta sprinklerinsuutinta. Automaattiset sammutuslaitteistot ovat osoittautuneet erittäin luotettaviksi tulipalotilanteissa. Sprinkleri sammuttaa palon murto-osalla siitä vesimäärästä, jonka palokunta joutuu käyttämään sprinklaamattomissa kohteissa. Myös riski vesivahinkoihin on erittäin pieni. Laiteviasta aiheutuva vuotoriski on yksi tapaus 16 miljoonaa suutinta kohta vuodessa.

Automaattiset sammutuslaitteistot on suunniteltu sammuttamaan tulipalo tai rajaamaan sitä, kunnes pelastushenkilöstö ehtii paikalle. Laitteisto reagoi tilan kohonneeseen lämpötilaan, ja suutin laukeaa lämmön vaikutuksesta. Rakennuksessa, jossa on sprinklaus, tarvitaan tulipalotilanteessa sammutusvettä huomattavasti vähemmän kuin sprinklaamattomissa kohteissa. Sprinklaus vähentää myös palo- ja savuvahinkoja.

Automaattisten sammutuslaitteiden viat ovat erittäin harvinaisia. Yhdysvaltalaisen sprinklerijärjestelmiin erikoistuneen vakuutusyhtiön FM Globalin tilastojen mukaan laiteviasta aiheutuva vuotoriski on yksi tapaus 16 miljoonaa suutinta kohti vuodessa.

– Tosiasia kuitenkin on, että sprinklerit eivät laukea turhaan ilman syytä. Lisäksi laitteiston kaikki suuttimet eivät laukea kerralla vaan vain ne, joihin kohonnut lämpötila pääsee vaikuttamaan, kertoo turvallisuusasiantuntija Lauri Lehto Suomen Pelastusalan Keskusjärjestöstä.

Amerikkalaisten tutkimusten mukaan 98 prosentissa sellaisista tapauksista, joissa automaattinen sammutuslaitteisto toimii, se toimii kuten pitääkin. Toimimattomuuden syyt johtuvat valtaosalta ihmisen toiminnasta. Syitä ovat esimerkiksi laitteiston kytkeminen pois päältä tai huollon laiminlyönti.

Suomessa on alan arvion mukaan käytössä noin 12–13.000 automaattista vesisammutuslaitteistoa. Suuttimia näissä laitteistossa on asennettuna liki 20 miljoonaa. Sammutuslaitteistojen erheellisiä toimintoja on Pelastusopiston tilastojen Suomessa mukaan noin 300 vuodessa. Nämä tapaukset johtuvat hyvin harvoin viallisesta tuotteesta. Taustalla voivat olla asennustekniset syyt tai käyttöönoton jälkeen aiheutuneet tekijät. Tällaisia ovat erityisesti olosuhteet, kuten näin talvisaikaan jäätymisen vaara tai muutoin ympäristötekijät, ja muutokset, joita ei suuttimen sijoittelussa ole huomioitu. Yhtenä suurimpana syynä ongelmiin ovat puutteellinen laitteiston ylläpito ja huolto.

Toimiakseen oikein sammutuslaitteistot edellyttävät säännöllistä kunnossapitoa, johon voi kouluttautua esimerkiksi SPEKin kursseilla.

– Oleellista on, että sammutuslaitteistoja huolletaan asianmukaisesti, jotta ne tarvittaessa toimivat moitteettomasti. Ylläpito ja huolto ehkäisevät Kuopion tapauksen kaltaisia tilanteita. Huollon laiminlyönti saattaa jopa johtaa rakennuksessa olevat henkilöt hengenvaaraan ja aiheuttaa suuria taloudellisia menetyksiä, sanoo Lauri Lehto.

Lisätietoja:

Lauri Lehto, turvallisuusasiantuntija, puh. 040 358 3810

Lue myös