Tärkein varautumistarvike puuttuu kovin monelta suomalaiselta
Suomalaiset ovat kohtuullisen hyvin varautuneita verrattuna naapurimaihin, mutta tärkein eli pullovesi puuttuu kahdelta kolmasosalta. Parhaiten suomalaiset ovat varautuneet lääkkeiden, paristojen, tasku- tai otsalampun sekä kolmen päivän elintarvikkeiden osalta. Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön tuore kysely kartoitti kansalaisten varautumista häiriötilanteisiin Suomessa, Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa ja Virossa.
Kaikki suomalaiset eivät ole riittävästi varautuneita häiriötilanteisiin, vaikka kansainvälisesti suomalaiset pärjäävät hyvin. Suomalaisten, ruotsalaisten, norjalaisten, tanskalaisten ja virolaisten varautumista häiriötilanteisiin vertailtiin SPEKin teettämässä kyselytutkimuksessa.
Heikoimmin suomalaiset, kuten muidenkin maiden vastaajat, pärjäävät veden osalta. Alle kolmasosalla on pullovettä vähintään kolmeksi päiväksi. Sitä tarvitaan esimerkiksi pitkässä sähkökatkossa.
– Liian moni luottaa siihen, että vettä tulee aina hanasta. Vesi on elintärkeää ja ihminen tarvitsee sitä juotavaksi noin kaksi litraa päivässä, painottaa SPEKin varautumisen asiantuntija Essi Kulju.
Suomalaisilla on naapurimaista eniten puhtaita kannellisia ämpäreitä tai kanistereita. Puhtaalla ämpärillä vettä voi hakea tilapäisistä vedenjakelupisteistä, joita perustetaan pitkissä sähkökatkoissa ja vedenjakelun häiriöissä.
Noin puolet suomalaisista pitää varautumistaan hyvänä ja puolet huonona
Suomalaisista vastaajista 47 prosenttia pitää omaa varautumisen tasoaan melko tai erittäin hyvänä. Yleisin syy hyvään varautumisen tasoon on ajatus siitä, että omatoiminen varautuminen on jokaisen velvollisuus. Toiseksi yleisin syy varautua on oma elämäntapa.
Lähes 90 prosenttia suomalaisista vastaajista kertoo, että heidän kotoaan löytyy välttämättömiä lääkkeitä, paristoja ja tasku- tai otsalamppu. Lisäksi noin 80 prosentilla on kansallisen 72 tunnin varautumissuosituksen mukaisesti ruokaa vähintään kolmeksi päiväksi sekä ensiaputarvikkeita.
– Toisaalta yli puolet kaikista vastaajista pitää omaa varautumisen tasoaan melko tai erittäin huonona. Yleisin syy puutteelliseen varautumiseen on, että varautumista ei ole tultu ajatelleeksi, SPEKin tutkimuspäällikkö Tuula Kekki sanoo.
– Varautumisen tulisi kuulua arkeen. Esimerkiksi putkiston korjaustyöt voivat katkaista vedentulon tai talvimyrsky sähköt. Näitä tilanteita helpottaa, jos on miettinyt etukäteen, että kotoa löytyy ainakin pullovettä ja ruokaa, muistuttaa Kulju.
Yksi syy heikkoon varautumiseen on luottamus siihen, että yhteiskunta toimii häiriötilanteesta huolimatta.
Pitkässä sähkökatkossa pärjäämisessä on eroja naapurimaiden välillä
Pitkän sähkökatkon suhteen maiden välillä oli eroja. Suuri osa suomalaisista arveli selviytyvänsä korkeintaan kolme päivää. Norjalaiset arvelivat selviytyvänsä ilman sähköä kaikkein pisimpään, seitsemän päivää, ja ruotsalaiset toiseksi pisimpään, viisi päivää.
Varautumiseen kuuluu tarvikkeiden lisäksi tietoa ja taitoa. Kolme neljästä suomalaisesta vastaajasta arvioi osaavansa valmistaa ruokaa ilman sähköä.
Suomalaiset myös tiesivät muiden maiden vastaajia paremmin, miten etsiä tietoa, jos internet ei toimi.
– Silti vain alle puolella suomalaisista on paristoilla toimiva radio. Se on paras keino tiedonsaantiin silloin, jos netti ei toimi. Paristoradio ja paristot kannattaa hankkia ajoissa ennen häiriötilanteita, Kulju sanoo.
SPEKin teettämään kyselyyn osallistui verkossa jokaisesta maasta 1 000 vastaajaa Suomessa, Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa ja Virossa lokakuussa 2024. Kyselyn rahoitti Huoltovarmuuskeskus.
Ruotsissa ja Virossa suositetaan, että ihmisten tulisi varautua viikoksi, kun Suomessa, Tanskassa ja Norjassa varautumissuositus on kolme vuorokautta. Näin ollen Ruotsin ja Viron vastaajilta kysyttiin ruokatarvikkeiden ja pulloveden riittävyyttä viikon ajalta.
