Automaattiset vesisammutuslaitteistot voivat pelastaa hoitolaitosten asukkaat ja henkilökunnan tulipalon sattuessa

Hoitolaitosten henkilökunta ei ehdi tehdä alkusammutusta tai evakuoida kaikkia omatoimiseen poistumiseen kykenemättömiä ihmisiä turvaan tulipalon sattuessa. Henkilökuntaa ei ole riittävästi ja osa asukkaista voi olla hankalasti siirrettävissä paikasta toiseen. Automaattinen sammutuslaitteisto sammuttaa tai rajoittaa palon niin, että henkilökunta tai palokunta saa sammutettua palon. Näin kävi jokaisessa vuosina 2012-2019 hoitolaitoksissa tai vastaavissa kohteissa tapahtuneissa sellaisissa tulipaloissa, joissa automaattinen sammutuslaitteisto aktivoitui.

Automaattinen sammutuslaitteisto toimi kaikissa selvityksen palotapauksissa sille suunnitellulla tavalla ja esti hengenvaarallisten olosuhteiden muodostumisen.

Tulipalo aiheuttaa myös työntekijöille suuren uhan. Automaattinen sammutuslaitteisto parantaa merkittävästi myös työntekijöiden työturvallisuutta palotilanteessa. Tutkituissa tapauksissa yksikään henkilökuntaan kuuluva ei loukkaantunut.

Tulipalossa ihmiselle vaarallisimpia tekijöitä ovat palon aiheuttama lämpötilan nousu sekä myrkyllinen savu ja kaasut. Sammutuslaitteisto antaa aikaa turvalliselle poistumiselle ja tukee rakenteellista palonkestävyyttä.

Hoitolaitosten henkilökunnan osattava toimia

Kun paloilmoittimen kellot alkavat soida, ensimmäisenä paikalla on rakennuksen palontorjuntatekniikka – ei pelastuslaitos. Laitteistot ilmoittavat vaarasta mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, antavat aikaa toimia kaikkein kriittisimpinä minuutteina ja pysäyttävät uhkaavan tilanteen mahdollisimman nopeasti.

Rakennuksessa olevien ihmisten on pystyttävä toimimaan itse. Ensisijaisen tärkeitä ovat alkusammutustaidot ja säännöllinen harjoittelu. Lisäksi henkilökunnan tulisi tuntea rakennuksen palontorjuntatekniikka. Kaikissa kohteissa tarvitaan teknisten ratkaisujen lisäksi toiminnallinen suunnitelma siihen, miten palotilanteessa toimitaan. Eikä pelkkä suunnitelma riitä – henkilökunnan tulee myös perehtyä siihen.

– Paloturvallisuus on kokonaisuus, jossa teknisten ratkaisujen lisäksi tuetaan ihmisten, erityisesti kohteen henkilökunnan toimintamahdollisuuksia. Palontorjunta on ennakointia, jossa ihmisen toimintaa ei voi jättää huomiotta. Perehdytetty henkilökunta ja asianmukainen turvallisuuskulttuuri ovat avainasemassa, sanoo palontorjuntatekniikan asiantuntija Lauri Lehto Suomen Pelastusalan Keskusjärjestöstä.

Vahvat myytit laitteistojen toiminnasta

Paloturvallisuuslaitteistojen tärkein tehtävä on turvata ihmishenkeä, mutta laitteilla turvataan myös omaisuutta ja toiminnan jatkuvuutta.

Tulipalo on aina vaarallinen. Palo halutaan havaita ja sammuttaa aina mahdollisimman aikaisessa vaiheessa, jotta vahingot jäisivät mahdollisimman pieniksi. Ilman automaattista sammutuslaitteistoa palon aiheuttamat vahingot johtavat toiminnan hetkelliseen keskeytymiseen tai jopa päättymiseen.

Sammutuslaitteistoja kritisoidaan usein vesivahingoista ja pelätään, että sammutuslaitteiston vesi aiheuttaisi enemmän vahinkoa kuin tulipalo.

Palotilanteessa sammutuslaitteiston suuttimet laukeavat yksi kerrallaan, kun tulipalon suora vaikutus ulottuu suuttimeen. Valtaosassa paloja laukeaa vain yksi suutin, joka riittää palon sammuttamiseen tai vähintään rajaamiseen.

Sammutuslaitteiden toiminnasta johtuvat vesivahingot ovat todennäköisesti pienemmät kuin vapaasti edenneen tulipalon aiheuttamat palo- ja savuvahingot. Lisäksi on tärkeä muistaa, että sammutuslaitteisto sammuttaa palon murto-osalla siitä vesimäärästä, jonka pelastuslaitos joutuu käyttämään sammutuslaitteistolla suojaamattomissa kohteissa.

Sammutuslaitteistojen toimintavarmuus todistettu lukuisin tutkimuksin

Nyt valmistunut selvitys vahvistaa aiempien tutkimusten tuloksia. Automaattiset sammutuslaitteistot ovat osoittautuneet erittäin luotettaviksi tulipalotilanteissa.

Sammutuslaitteistot ovat hyvin toimintavarmoja ja viat ovat erittäin harvinaisia. Yhdysvaltalaisen FM Globalin tilastojen mukaan laiteviasta aiheutuva vuotoriski on yksi tapaus 16 miljoonaa suutinta kohti vuodessa. Myös riski itse laitteiston aiheuttamiin vesivahinkoihin on erittäin pieni. Lisäksi laitteiston lauetessa kaikki suuttimet eivät laukea kerralla, vaan vain ne, joihin kohonnut lämpötila pääsee vaikuttamaan.

Yhdysvaltalainen paloturvallisuusjärjestö (National Fire Protection Association, NFPA) nosti selvityksessään (NFPA, U.S. Experience with Sprinklers, 2017) esille, että paras tulos palojen aiheuttamien vahinkojen minimoimisessa on saavutettu kohteissa, joissa on ollut käytössä automaattinen sammutuslaitteisto ja paloilmoitin. Myös pohjoismaiset selvitykset tukevat tätä näkemystä. Tampereen yliopistossa toteutetun diplomityön (Nieminen, 2018) perusteella sammutuslaitteistojen luotettavuusarvio oli 98,1 prosenttia. Tutkimuksessa verrattiin rakennuspalojen tapahtumatilastoja vuosilta 1996 -2016. Ruotsin turvallisuusviraston (Myndigheten för samhällsskydd och beredskap) selvityksessä (Markus Melin, 2018) sammutuslaitteiston luotettavuus todettiin olleen yli 99 prosenttia.