Rakennushankkeissa tarve paloturvallisuuden koordinaattorille
Älyrakentamisessa paloturvallisuus pirstoutuu tällä hetkellä liian monelle toimijalle, joista kukaan ei hahmota kokonaisuutta ja tästä aiheutuu rakennushankkeiden pitkittymistä ja lisäkustannuksia.
Jo rakennusvaiheessa olisi tärkeää koordinoida kaikkea rakennukseen tulevaa teknologiaa ja nähdä paloturvallisuus osana sitä. Jos paloturvallisuustekniikka, paloturvallisuuteen vaikuttavat ratkaisut ja säädösvaatimukset osattaisiin huomioida jo rakennuksen suunnitteluvaiheessa, vältyttäisiin urakoiden venymiseltä ja ylimääräisiltä lisäkustannuksilta.
Havainnot nousevat esille Janne Mäkelän diplomityöstä Integroituva paloturvallisuus rakennuksissa. Tutkimus on tarkastettu Tampereen yliopiston rakennetun ympäristön tiedekunnassa toukokuussa 2020.
Töitä tarjolla paloturvallisuuskokonaisuuden hahmottavalle järjestelmäkoordinaattorille
Rakennuksissa on yhä enemmän erilaisia automaatiojärjestelmiä, jotka ovat liittyneet internettiin ja rakennusten teknisissä ratkaisuissa hyödynnetään enenevässä määrin pilvipalveluita.
Useiden kiinteistöjen ja niiden teknisten järjestelmien tietomassoja yhdistävät alustaratkaisut avaavat uusia mahdollisuuksia kehittää rakennusten kokonaisvaltaista hallintaa. Perinteistä paloturvallisuusjärjestelmätoteutusta olisi mahdollista täydentää mm. evakuointi- ja tiedotusjärjestelmillä, älykkäillä valaistusjärjestelmillä ja ääntä analysoivilla järjestelmillä.
Paloturvallisuusjärjestelmäkokonaisuudet ovat rakentamisessa suhteellisen uusia tulokkaita ja ne perustuvat vahvasti viranomaisvaatimuksiin. Koska rakennusalalla ei ole niistä vielä riittävästi tietoa, palontorjuntatekniikkaa ei ole onnistuttu istuttamaan muihin automaatioratkaisuihin tai teknisten järjestelmien vanhoihin käytössä olleisiin toteutustapoihin ja kulttuuriin.
– Ne ovat muodostaneet oman rajatun osa-alueensa, joka johtaa myös teknisten toteutusten pirstaloitumiseen. Hankintavaiheessa pirstaloitua järjestelmää on mahdotonta saada enää asetettujen toiminnallisuusvaatimusten ja alkuperäisten suunnitelmien mukaisesti toimivaksi ehjäksi kokonaisuudeksi, sanoo Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön turvallisuusasiantuntija Lauri Lehto.
Kun kokonaisuus ei ole kenenkään hallinnassa, seurauksena on ollut vaihtelevaa asennoitumista paloturvallisuutta kohtaan. Ratkaisuna ongelmaan olisi rakennushankkeessa alusta asti mukana oleva järjestelmäkoordinaattori, joka tuntisi paloturvallisuusalan toimintamallit ja koordinoisi rakennushankkeen paloturvallisuutta alusta loppuun.
Mitäpä jos myös rakennuksen käyttäjää kuunneltaisiin?
Tutkimus vahvistaa, että myös rakennuksen loppukäyttäjät ja omistajat tulisi saada vahvemmin mukaan rakennushankkeen alkuvaiheeseen. Jos jo suunnitteluvaiheessa ymmärrettäisiin, että rakennuksen lopulliset käyttäjät saattavat haluta muunnella tiloja, pystyttäisiin jo alun perin huomioimaan rakennusten muuntojoustavuus ja paloturvallisuus.
– Jos rakennuksen käyttäjien tarpeita ei ole kartoitettu, tiloja ei ole suunniteltu sellaisiksi, että vaihteleva toiminta olisi mahdollista ja silloin paloturvallisuus voi asettaa rajoitteita, Lehto sanoo.
Paloturvallisuus on kannattava investointi
Tutkimus osoittaa, että rakennusalan tiukka kilpailutilanne sekä resurssien, osaamisen ja tarvittavien lähtötietojen puute ovat keskeisiä ongelmia. Lisäksi tutkimuksessa nousee esille, että tietoa paloturvallisuudesta ja sen hyödyistä on lisättävä.
Järjestelmien tekninen toteutus on muuttunut merkittävästi viimeisen 20 vuoden aikana eikä alalla ole riittävästi osaavia tekijöitä – eikä koulutustakaan ei ole riittävästi. Nopea muutostahti myös hämmentää monia perinteisiä toimijoita. Perinteisen suunnittelun lisäksi tietomallit ja alustaratkaisut luovat uusia haasteita. Automaatiojärjestelmien nopea digitalisoituminen on tuonut osaajapulan alalle. Tähän pyritään hakemaan helpotusta IT-osaajista. Muutostarpeet koskevat nyt myös paloturvallisuutta.
Rakennushankkeeseen ryhtyvälle, rakennuksen omistajalle ja rakennuksen loppukäyttäjille tarvittaisiin helposti omaksuttavia tietopaketteja erilaisista paloturvallisuuden mahdollisuuksista, jotta he tunnistaisivat ja ymmärtäisivät erilaisia markkinoilta löytyviä paloturvallisuusratkaisuja.
– Paloturvallisuutta ei aina hahmoteta kustannussäästönä tai hyvänä investointina. Paloturvallisuuden käsite on muutakin kuin tekninen toteutus. Turvallisuuskulttuurin kehittämisen on oltava kaikkien toimijoiden yhteinen tavoite, Lehto sanoo.
