Pelastusalan vapaaehtoistoiminnassa on paljon kehitettävää Itämeren maissa

Pelastusalan vapaaehtoistoiminta Itämeren alueella -hankkeessa koottiin tilannekuva pelastusalan vapaaehtoistoiminnasta kymmenessä Itämeren maassa: Suomessa, Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa, Virossa, Latviassa, Liettuassa, Saksassa, Puolassa ja Venäjällä.

Vapaaehtoistoiminnan tilannekuva Itämeren alueella on monessa mielessä myönteinen: kaikissa maissa viranomaiset ja vapaaehtoiset tekevät keskenään yhteistyötä, vapaaehtoiset on mainittu maiden lainsäädännöissä, vapaaehtoisjärjestöjen ja viranomaisten välinen yhteistoiminta on useimmiten kirjattu sopimuksiin ja vapaaehtoisten ja viranomaisten välisiä suhteita pidetään pääosin hyvinä.

– Hankkeen tulokset osoittavat, että vaikka pelastusalan vapaaehtoisuudessa Itämeren alueen maissa on eroja, myös yhtäläisyyksiä löytyy. Haasteet ja kehittämiskohteet nousivat esiin selkeästi, toteaa SPEKin kansainvälisen toiminnan erityisasiantuntija Taina Hanhikoski.

Vapaaehtoisten roolin täsmentäminen kaipaa kehittämistä

Tutkimuksen pohjalta Itämeren maille annettiin kehittämiskohteiden selättämiseksi kolme suositusta. Niiden mukaan tulisi ensinnäkin selkiyttää vapaaehtoisten roolia niin lainsäädännössä, viranomaisten suunnitelmissa kuin toimintaprosesseissa. Myös vapaaehtoistoiminnan koordinointia tulee kehittää.

– Pelastusalan viranomaiset ja vapaaehtoisorganisaatiot itse ovat tärkeässä roolissa suositusten saattamisessa käytäntöön. Viranomaiset voivat esimerkiksi kutsua vapaaehtoiset mukaan valmiussuunnitelmia ja erilaisia lakeja koskevaan suunnittelutyöhön, kannustaa SPEKin tutkija Kaisa Eskelinen.

– Vapaaehtoisorganisaatioiden kannattaa puolestaan huolehtia paitsi vapaaehtoisten koulutusmahdollisuuksista myös siitä, että vapaaehtoisille on säännöllisesti tarjolla mielekästä ja erilaisten vapaaehtoisten kyvyt hyödyntävää toimintaa. Valtion tehtävä olisi puolestaan huolehtia vapaaehtoisten riittävästä rahoituksesta, Eskelinen sanoo.

Nuoria pitäisi houkutella enemmän mukaan vapaaehtoistoimintaan

Toisen suosituksen mukaan vapaaehtoistoiminnan houkuttelevuutta on lisättävä erityisesti nuorten keskuudessa ja maaseudulla. Rekrytoinnin suhteen vapaaehtoisjärjestöjen itsensä on ryhdyttävä erilaisiin toimiin, mutta ne tarvitsevat tukea viranomaisilta, valtiolta ja vapaaehtoisten työnantajilta.

Kolmas suositus liittyy kansainväliseen toimintaan. Jotta Itämeren alueella voidaan lisätä vapaaehtoisten osallistumista pelastustoimintaan, on luotava yhteistyöfoorumi eli yhteinen vapaaehtoisten ja viranomaisten verkosto, joka suunnittelee ja toteuttaa toimintaa todellisiin tarpeisiin ja kansainvälisiin riskiskenaarioihin perustuen.

Pelastusalan vapaaehtoistoiminta Itämeren alueella- hanke on osa laajempaa yhteistyötä, josta alueen pelastusylijohtajat ovat sopineet vuonna 2017 Itämeren valtioiden neuvostossa.  Suomi esittelee kesäkuussa järjestettävässä pelastusylijohtajien kokouksessa hankkeen tulokset ja suositukset. Maiden pelastusylijohtajat ovat ratkaisevassa roolissa omien maidensa viranomaisten ja vapaaehtoisten kutsumisessa mukaan yhteistyöfoorumiin.

Hankkeen päätoteuttaja oli Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö hankekumppaneinaan Frederiksborg Brand Og Redning ja Danish Civil Protection League Tanskasta sekä Liepaja Municipal Police/ Union of the Baltic Cities (Safe Cities Commission) Latviasta. Hankkeen rahoitti ulkoministeriö ja sitä ohjasi sisäministeriö.

Tutkimusaineisto koostui tietohauista, kyselyistä Itämeren valtioiden neuvoston piirissä toimiville turvallisuusviranomaisille, pelastusalan viranomaisille ja vapaaehtoisjärjestöjen johtajille sekä heidän haastatteluistaan.