Tunnetko 72 tunnin varautumissuosituksen?
Syysmyrskyt tuovat usein mukanaan sähkökatkoja ja silloin muistuu, miten moni arkinen ja itsestään selvä asia tarvitsee toimiakseen sähköä. Jokaisen kotitalouden tulisi varautua pärjäämään häiriötilanteessa vähintään 72 tuntia ilman viranomaisten apua. Kotoa tulisi löytyä koko perheelle ruokaa ainakin kolmeksi vuorokaudeksi, jos kauppaan ei syystä tai toisesta pääsisi.
72 tuntia on viranomaisten ja järjestöjen laatima varautumissuositus kotitalouksille. Esimerkiksi pitkittynyt sähkökatko voi aiheuttaa tilanteen, jossa kauppoja on suljettava, julkinen liikenne on pysähdyksissä, eivätkä maksukortit toimi. Kotona elämää hankaloittaisivat jääkaapin ja pakastimen lämpiäminen, ruoanvalmistuksen haasteet, kodin lämpötila ja valaiseminen sekä mm. se, ettei WC:tä voi vetää, jos ei ole sähköä, joka pumppaisi vettä pönttöön.
Miten oma perhe pärjäisi sähkökatkon aikana?
Pyysimme muutamia lappilaisia tutustumaan sivulla 72tuntia.fi oleviin varautumisohjeisiin ja miettimään omaa varautumistaan.
– Onhan se pelottavaa miettiä, kuinka sähköriippuvaisia me kerrostaloissa asuvat olemme. Meillä ei ole takkoja eikä leivinuuneja, jotka lämmittäisivät ja joissa voisi tehdä ruokaa. Ikkunasta näen, että naapurin rivitalon pihalla olisi kyllä grilli, kertoo Sodankylässä asuva Noora Metsävainio.
– Jos kylmimpään pakkasaikaan tulisi pitkä sähkökatko, minä menisin kyllä isovanhempien luo. He asuvat omakotitalossa ja siellä on varaava takka, Metsävainio jatkaa.
– Kun Suomen ensimmäinen koronavirustartunta todettiin tammikuussa 2020 Lapin keskussairaalassa, aloin perehtyä varautumiseen ja hankkia perheelle kotivaraa. Kun menin kauppaan ostamaan vaikka lihapurkkia tai spagettia, ostin yhden paketin sijaan kaksi. En siis missään nimessä hamstrannut kaupan hyllyjä tyhjiksi, vaan halusin vain pitää huolen, että jos korona alkaa levitä pandemiaksi ja ihmiset ryntäävät kauppaan, meidän perheen ei tarvitse mennä siihen ryysikseen, kertoo rovaniemeläinen Jarkko Sarpola.
Sarpola on mukana Vapaaehtoisen pelastuspalvelun toiminnassa ja on ollut mm. etsimässä kadonneita ihmisiä, joten hänellä on huomattavasti keskivertokaupunkilaista paremmat varusteet myös häiriötilanteiden varalle. Kotoa löytyy ladattuja otsalamppuja, huopia, tiivistysteippiä ja patterikäyttöisiä taskulamppuja. Lisäksi perheellä on 50 litran vesikanisteri, jonka vedet käytetään ja vaihdetaan muutaman viikon välien.
– Meiltä löytyy kotoa helposti valmistettavia ruokia, säilykkeitä, nuudeleita, hiutaleita, muroja, kasviksia ja pakasteesta lihaa. Lisäksi meillä on retkikeitin ja pihalla pallogrilli ja hiiliä, kertoo rovaniemeläinen Krista Rautio, joka pyörittää 3-lapsisen perheen arkea yhdessä miehensä kanssa.
– En ole tullut ajatelleeksi, mihin keräisin vettä, jos yhtäkkiä tulisi vesikatko. Kyllä meillä on marjastukseen käytettyjä ämpäreitä, mutta mistä ne löytyisivät ja mitenköhän puhtaita tai pölyisiä ne mahtavat olla, Rautio miettii.
Kansalaisia muistutetaan varautumisesta laajan viranomaisharjoituksen yhteydessä
Häiriöt sähkönjakelussa ja vesihuollossa teettäisivät töitä monien eri alojen viranomaisille. Syys-lokakuun aikana aluehallintovirastot eri puolilla Suomea järjestävät viranomaisille valmiusharjoituksia, joissa käydään läpi erilaisissa häiriötilanteissa eteen tulevia tehtäviä ja vastuita.
Laajassa häiriötilanteessa viranomaisille tulisi lyhyessä ajassa paljon tehtäviä, eikä heillä olisi mahdollisuutta päästä nopeasti paikan päälle jokaista ongelmaa ratkomaan. Näin ollen on jokaisen oman ja yleisen turvallisuuden kannalta tärkeää, että perheissä olisi mietitty, miten mahdollisiin häiriötilanteisiin voisi varautua ennakolta ja miten tulisi toimia esimerkiksi pitkittyneen sähkökatkon tai vedenjakeluhäiriön aikana.
Jos on valmiiksi miettinyt, miten oma perhe pärjäisi mahdollisessa häiriötilanteessa, myös häiriötilanteesta toipuminen nopeutuisi merkittävästi ja samalle ennaltaehkäisisi erilaisia vahinkoja.
