Suomessa on laskentatavasta riippuen hieman yli tai alle 4 miljoonaa suojapaikkaa. Väestönsuojien rakentamisvelvollisuus määräytyy rakennuslupaa haettaessa kulloisenkin voimassa olevan lainsäädännön mukaan. Ajantasaisin tieto oman kiinteistön väestönsuojasta löytyy rakennusviranomaisilta, rakennuslupa-asiakirjoista.

Väestönsuojat on tarkoitettu väestön suojaamiseen sotilaalliselta hyökkäykseltä

Väestönsuojat antavat suojaa rakennuksen sortumiselta esimerkiksi räjähdysten tai paineaaltojen takia. Lisäksi ne suojaavat kemiallisilta taisteluaineilta ja ionisoivalta säteilyltä kuten ydinaseen kaukolaskeumalta.

Normaalioloissa Suomessa rakennetaan, huolletaan, kunnostetaan ja valvotaan väestönsuojien kuntoa sekä koulutetaan niin viranomaisia kuin kansalaisia. Suojien käyttöönoton ei ajatella tapahtuvan täysin yllättäen, vaan kriisin ajatellaan kehkeytyvän viikkojen ja kuukausien aikana. Valmiustilanteessa suojia kunnostettaisiin, valmisteltaisiin käyttöönottoa ja lisättäisiin suojautumiseen liittyvää koulutusta.

Lain mukaan suojan käyttöönottoon on annettu aikaa 72 tuntia. Sen aikana tyhjennetään suoja, tarkistetaan varusteet, täytetään vesisäiliöt, valmistellaan suoja tiiviiksi ja otetaan suojan oma ilmanvaihtolaitteisto käyttöön. Koska väestönsuojassa on normaalioloissa sama ilmanvaihto kuin muuallakin kiinteistössä, tulee ilmanvaihtokanavat sulkea laipoin ja valmistella suojan oma ilmanvaihto käyttöön. Suojan oman ilmanvaihdon käyttöönotto voi vaatia maan kaivamista ja ilmanottoputken liittämistä paikoilleen.

Missä kunnossa väestönsuojat ovat?

Väestönsuojista ja niiden kunnosta puhuttaessa on hyvä erottaa 1959–1971 rakennetut suojat sekä vuoden 1971 jälkeen rakennetut suojat. Vuosina 1959–1971 rakennettiin noin miljoonalle henkilölle suojapaikkoja, joissa on vain hiekkasuodatin. Näiden kunnostaminen nykyaikaisiksi vaatisi todennäköisesti ilmanvaihtolaitteiston erityissuodattimella sekä mahdollisesti joitain rakenteellisia parannuksia. Lisäksi varsinkin pääkaupunkiseudulla on myös ennen vuotta 1959 rakennettuja suojia, joissa ei ole ilmanvaihtolaitteistoa tai suodattimia lainkaan.

Vuoden 1971 jälkeen rakennetuissa suojissa on aktiivihiilierityissuodatin. Näistä voidaankin puhua nykyaikaisina suojina. Suojien ilmanvaihtolaitteistoja tulee käyttöohjeiden mukaan huoltaa ja koekäyttää vuosittain sekä tarkistaa silmämääräisesti, että suoja on tiivis ja välineet paikoillaan. Lisäksi 10 vuoden välein tulee tehdä perusteellisempi tarkastus, josta täytetään pöytäkirja, joka tarvittaessa esitetään pelastusviranomaisille.

Tyypillisiä ongelmia väestönsuojien kunnossa

• suoja ei ole tiivis
• rakenteellisia vikoja
• padotusventtiili ei toimi

Lähes kaikissa väestönsuojissa on jonkinlaisia puutteita, mutta valtaosin melko pienellä vaivalla korjattavissa, ja suojan kunto olisi säännöllisellä huollolla ylläpidettävissä.

Suojat olisivat todennäköisesti käyttöönotettavissa ja korjattavissa pienine puutteineen, kun puhutaan 1971 ja sen jälkeen rakennetuista väestönsuojista. Osa suojista tosin edellyttäisi isompaa kunnostusta. Tätä vanhemmat väestönsuojat vaativat todennäköisesti ilmanvaihdon osalta perusteellisempaa korjausta, mutta toisaalta antaisivat jonkinlaisen rakenteellisen suojan.

Väestönsuojalle tulisi nimetä hoitaja ja hänelle on tarjolla koulutusta

Vastuu väestönsuojan kunnosta ja myös sen käytännön toteutuksesta on kiinteistön omistajalla eli taloyhtiön hallituksella ja viime kädessä puheenjohtajalla.

Jos itse olisin taloyhtiön hallituksen puheenjohtaja, pyrkisin etsimään henkilön, joka kouluttautuisi väestönsuojan hoitajaksi yhden illan kurssilla ja ottaisi tehtävän hoitaakseen. Tehtävään nimeäminen ei ole lain mukaan pakollista ja vastuu on kaikissa tapauksissa vain kiinteistön omistajalla. Tehtävään nimetty henkilö ei saa juridista vastuuta tehtävän myötä. Kokemuksesta tiedämme, että kun asialle nimetään vastuuhenkilö, asiat hoituvat yleensä paremmin.

Väestönsuojan hoitajan tehtävä ei ole vaikea. Kuka tahansa pystyy siihen. Avuksi voi ja kannattaakin ottaa kiinteistön huoltoyhtiö, koska heiltä saa apua mahdollisissa teknisissä asioissa ja pienissä huolloissa. He eivät voi kuitenkaan toimia suojautumistilanteessa suojan hoitajina, koska he eivät voi olla ohjaamassa suojautumista monessa suojassa yhtä aikaa. Väestönsuojan hoitajan kursseja järjestävät alueelliset pelastusliitot.

Käytännössä suojan hoitajan tehtävänä olisi tehdä vuosittain kevyt huolto ja tarkistus. Pyöräyttää ilmanvaihtoa ja padotusventtiiliä sekä tarkistaa, että tiivisteet toimivat ja kaikki välineet ovat paikallaan. SPEKiltä löytyy myös Väestönsuojan huolto ja käyttö -opas. Suojan huollosta ja käyttöönotosta suoriutuu opasta lukemalla sekä tutustumalla rohkeasti suojaan ja sen laitteisiin.