Uutiset

Marras-joulukuun taitteessa järjestetty Paloturvallisuusviikko sai aiempia vuosia suuremman huomion osakseen. Kampanjan huomasi 45 prosenttia kyselytutkimukseen osallistuneista. Suomalaisten mielenkiinto kodin paloturvallisuuteen näyttää näin ottaneen jopa selvän hyppäyksen, ja jopa reilu viidennes kampanjan huomanneista paransi lähipiirinsä turvallisuutta käytännön teolla.

Paloturvallisuusviikko järjestettiin viime vuoden lopulla jo kymmenettä kertaa. Kyselytutkimuksen mukaan 45 prosenttia vastaajista oli huomannut Paloturvallisuusviikon viestintää. Vuonna 2020 vastaava luku oli 32 prosenttia ja vuonna 2019 se oli 36 prosenttia. Vastaajat muistivat Paloturvallisuusviikosta erityisesti paloturvallisuuden yleensä sekä palovaroittimien merkityksen. Osa vastaajista nosti esiin myös ikääntyneiden läheisten paloturvallisuudesta huolehtimisen, joka olikin vuoden teema.

Useimmin Paloturvallisuusviikko huomattiin TV:ssä tai sanomalehdissä. Myös Facebookilla on merkittävä rooli ihmisten tavoittamisessa. Näkyvyyttä sosiaalisessa mediassa on parantanut varmasti se, että kampanjaverkostoon kuuluvat organisaatiot kampanjoivat aiempaakin aktiivisemmin omissa kanavissaan.

Ihmiset tiedostavat oman toiminnan vaikutuksen paloturvallisuuteen

Kampanja myös aktivoi ihmisiä. Viime vuonna 22 prosenttia viikon huomanneista teki paloturvallisuutta lisääviä toimenpiteitä, kun vastaavasti näin teki 14 % vuonna 2020 ja 10 % vuonna 2019. Moni konkreettisiin toimiin Paloturvallisuusviikon innoittamana ryhtynyt kertoi esimerkiksi varmistaneensa palovaroittimien toiminnan asunnossaan. Jos kyselytutkimuksen tuloksen suhteuttaa koko väestöön, niin Paloturvallisuusviikolla tehtiin reilut puoli miljoonaa turvallisuustekoa.

Lähes kaikki vastaajista olivat sitä mieltä, että omalla toiminnalla voi vaikuttaa paloturvallisuuteen. Perusasiat, kuten kynttilöiden ja lieden valvonta tai palovaroittimen toiminnan ylläpito, ovat kyselyn mukaan valtaosalla suomalaisista hyvin hallussa riippumatta siitä, ovatko he huomanneet Paloturvallisuusviikkoa vai eivät.

Tietoisuus oman toiminnan vaikutuksista paloturvallisuuteen ei välttämättä näy käytännössä asti. Paloturvallisuusviikon huomanneiden käyttäytyminen ja asenteet poikkeavat selvästi niistä, jotka eivät ole huomanneet Paloturvallisuusviikkoa. 89 prosenttia Paloturvallisuusviikon huomanneista kertoo kiinnittävänsä jokseenkin tai erittäin paljon huomiota paloturvallisuuteen, muiden kohdalla vastaava osuus on vain 68 prosenttia.

Graafikuva.
Kyselytutkimuksen mukaan suomalaiset tiedostavat oman toimintansa vaikutuksen paloturvallisuuteen. Sen sijaan läheisten ja naapurien turvallisuudesta voitaisiin olla enemmänkin huolissaan. Tulipalo lähipiirissä vaikuttaa monen ihmisen elämään.

Paloturvallisuutta tärkeänä pitävien määrä kasvaa

Selvät erot Paloturvallisuusviikon huomanneiden ja muiden välillä nähdään esimerkiksi siinä, että Paloturvallisuusviikon huomanneet pitävät useammin huolta, että kodin poistumistiet ovat vapaana (84 % vs. 68 %). Paloturvallisuusviikon huomanneista myös suurempi osuus on suunnitellut, kuinka käytännössä toimisi tulipalotilanteessa (68 % vs. 45 %). Vuoden 2021 kampanjateemaa ajatellen Paloturvallisuusviikon huomanneet kertoivat huomattavasti useammin ottaneensa paloturvallisuuden puheeksi tai neuvoneet paloturvallisuusasiassa muussa taloudessa asuvaa läheistään (68 % vs. 49 %).

Kampanjoinnin vaikuttavuuden kannalta huomionarvoista on se, että niiden ihmisten osuus, jotka kiinnittävät huomiota paloturvallisuuteen erittäin paljon, on kasvanut tasaisesti. Jonkin verran huomiota kiinnittävien määrä on pysynyt koko lailla samana. Kotien paloturvallisuusosaaminen ja -asenteet ovat jatkuvasti paranemaan päin. Kehitys näkyy palotilastoistakin. Kotien tulipalojen määrä on laskenut kymmenen vuoden aikana noin 20 prosenttiyksikköä.

Paloturvallisuusviikon vaikuttavuutta kartoittaneen kyselytutkimuksen teki Aula Research Oy SPEKin toimeksiannosta. Kyselyyn vastasi 1284 18–75-vuotiasta henkilöä. Otos edustaa mannersuomalaisia iän ja sukupuolen mukaan painotettuna.

Paloturvallisuusviikkoa koordinoi Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö. Ohjausryhmässä olivat vuonna 2021 mukana pelastuslaitokset, pelastusliitot, sisäministeriö, EHYT ry, Kirkkohallituksen Diakonia ja sielunhoito, Suomen Kiinteistöliitto, Suomen Omakotiliitto, Suomen Palopäällystöliitto, Nuohousalan Keskusliitto, Vanhustyön keskusliitto sekä Valli ry. Paloturvallisuusviikon rahoittaa Palosuojelurahasto.

Lue myös