Uutiset

Pelastustoimi ei tällä hetkellä käytä kaikkea sellaista tietoa, jonka avulla olisi mahdollista ennakoida onnettomuuksia. Nykyistä tarkemmalla analyysillä pystyttäisiin ennakoimaan huomattavasti paremmin esimerkiksi se, missä sijaitsevat ne rakennukset, joissa on korkea tulipaloriski. Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön julkaisema tutkimus osoittaa, että pelastustoimen tulisi harkita riskiarvioinnissa ennakoivan analytiikan hyödyntämistä.

Jos saadaan yhdistettyä tiedot tietyn alueen rakennusten teknisistä ominaisuuksista, asukkaista, asukkaiden sosioekonomisesta tilanteesta ja alueen aiemmista onnettomuuksista ja häiriötilanteista, on mahdollista ennakoida alueella tapahtuvien rakennuspalojen todennäköisyys.

– Kartoitimme tutkimuksessa uusia aineistoja ja löysimme rakennuspaloja keskeisesti selittäviä tekijöitä, joita pelastustoimen riskianalyyseissä ei tällä hetkellä hyödynnetä, sanoo erikoistutkija Laura Kuurne Suomen Pelastusalan Keskusjärjestöstä.

– Esimerkiksi sosioekonomiset tekijät ovat keskeisiä rakennuspalojen ennakoinnissa, ja ne tulisi sisällyttää pelastustoimen tietojärjestelmiin, jotta pystytään tuottamaan tarkempia riskiarvioita, Kuurne sanoo.

Tällä hetkellä Suomessa on käytössä pelastustoimen riskianalyysi, joka koostuu neliökilometrin kokoisista riskiruuduista. Niissä rakennuspalojen riskiarvio perustuu ruutujen asukaslukuun ja rakennusten pinta-alaan. Riskianalyysiä voisi tarkentaa lisäämällä muuttujia ja näin analyysi tuottaisi tarkempaa ja hyödyllisempää tietoa.

Koneoppimisen menetelmillä hyödylliset tiedot pelastuslaitosten käyttöön

Ohjatun koneoppimisen menetelmiä on alettu hyödyntää eri tieteenaloilla ja käyttötarkoituksissa viime vuosina ja niiden käyttöä tulisi harkita myös pelastustoimen riskianalytiikassa.

– Ennakoivan analytiikan laskennallisen viitekehyksen avulla pystytään laskemaan rakennuskohtaisia tulipaloriskiarvioita. Sitä voi hyödyntää kertaluontoisissa analyyseissä tai sen voisi yhdistää pelastuslaitosten tietojärjestelmiin.

Ohjatun koneoppimisen menetelmiä on helppo soveltaa hyvin erityyppisten ilmiöiden mallintamiseen ja ennakoimiseen. Menetelmistä voisi hyötyä pelastustoimen lisäksi myös muut valtakunnallisesti toimivat viranomaiset.

– Valtakunnallisten paikkatietoaineistojen kerääminen on kallista ja työlästä. Tiedot kannattaisi keskittää yhteen järjestelmään kuten esimerkiksi sisäministeriön parhaillaan kehittämään onnettomuuksien ehkäisyn tietojärjestelmään, Kuurne jatkaa.

Lue myös