Akkujen paloturvallisuuteen liittyvien riskien moniulotteisuus haastaa paloturvallisuusalan toimijat yhteistyöhön 

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön koordinoima palontorjuntatekniikan kehitysryhmä on julkaissut Muuttuva rakennettu ympäristö ja uudet teknologiat -toimintamallin, jossa perehdytään akkuteknologian uusiin sovelluskohteisiin ja paloturvallisuuden riskienhallintaan.

Paloturvallisuuden kokonaisuuden tunnistaminen korostuu

Erilaiset akkusovellukset yleistyvät jatkuvasti ja riskien tunnistamisen merkitys korostuu. Kaikki paloturvallisuusalalla toimivat tarvitsevat lisää tutkittua tietoa akkujen toiminnasta. Litiumioniakkuteknologian voidaan yleisesti ottaen todeta olevan turvallista, mutta mikään litiumioniakku ei ole täysin riskitön. Riskit muodostuvat itse akun lisäksi myös ulkopuolisista tekijöistä kuten esimerkiksi ympäristön lämpötilasta ja rakenteellisista ratkaisuista. Mahdollista tulipaloa ennakoitaessa on tärkeää arvioida myös se, miten ihmiset pääsevät poistumistumaan paloalueelta turvallisesti.

Paloturvallisuutta tarkastellaan usein vain yhdestä näkökulmasta, kun akkuteknologian osalta tulisi tunnistaa paloriskien monipuoliset haasteet. Jatkossa paloturvallisuusalalla tarvitaan yhteistyötä ja keskustelua, jotta löydetään yhtenäisiä ohjeistuksia ja käytettävissä olevia ratkaisumalleja paloturvallisuuden parantamiseksi.

Yhteistä keskustelua tarvitaan, jotta riskejä voidaan tunnistaa ja että vahingoilta voitaisiin välttyä. Tällä hetkellä esimerkiksi sähköautojen latauspisteiden asennusratkaisuissa vedotaan tilastojen lisäksi säädösten ja rakenteellisen paloturvallisuuden vaatimusten täyttymiseen. Rakenteiden palonkestävyys ei tosin ole ainoa huomioitava asia, joten se ei lähtökohdiltaan vastaa kaikkiin akkuteknologian käyttöönoton tai asennusten riskeihin paloturvallisuuden näkökulmasta.

Tarve saada lisää tutkittua tietoa päätöksenteon tueksi 

Paloturvallisuusalan asiantuntijoille ja viranomaisille ei ole vielä saatavilla riittävästi tutkittua tietoa uusien akkusovellusten riskeistä ja erityisesti palovaaroista tai palon käyttäytymisestä. Tämä asettaa haasteita myös suunnittelijoille, kun asennuksissa pitäisi ottaa huomioon esimerkiksi käyttöolosuhteet, ihmisten toiminta, rakenteelliset ratkaisut ja laitteistoyhteydet niin palontorjuntatekniikan kuin kiinteistötekniikan osalta.

Vaikka sähköautojen käyttö on voimakkaassa kasvussa, se on vielä tällä hetkellä suhteellisen vähäistä. Näin ollen luotettavia tilastoja ei ole vielä saatavilla. Riskejä on olemassa, mutta kaikkia emme ole vielä välttämättä tunnistaneet. Ohjeistavaa toimintaa tarvitaan ennalta, eikä vasta sen jälkeen, kun ongelma huomataan tilastollisesti merkittävänä. Laajemmalle ohjeistukselle on siis olemassa akuutti tarve.  

Emme vielä tiedä esimerkiksi sähköautojen käytön yleistymisen vaikutusta riskien todennäköisyyksiin. Olennaista olisi ymmärtää esimerkiksi akkujen ja lataustekniikoiden tehojen kasvaminen, ikä, lataustavat ja akustoon kohdistuvat ulkoiset iskut, jotka voivat vaikuttaa riskien toteutumisen todennäköisyyksiin.

Lisäselvitystä vaativia tekijöitä ovat myös palon leviämisen mahdollisuudet, ympäristön olosuhteiden ja rakenteellisten ratkaisujen vaikutus paloturvallisuuteen. Erityisesti sähköautojen osalta myös palokuormat sähköautojen ja polttomoottorillisten autojen välillä ovat aiheuttaneet keskustelua ja lisää tietoa tarvitaan myös akkupalon luonteesta, jotta alalla löydettäisiin turvallisia ja soveltuvia sammutusratkaisuja sekä menetelmiä, joilla paloa voidaan ennaltaehkäistä tai rajoittaa.

Akkupalot ovat erityisen haasteellisia 

Merkitsevä tekijä litiumioniakkupaloissa on lämpökarkaaminen, ja sillä viitataan akkukennon sisällä tapahtuvaan voimakkaasti lämpöä tuottavaan reaktioon, joka voi johtaa kaasuuntuneen elektrolyytin purkautumiseen, syttymiseen ja voimakkaaseen liekkipaloon. Siksi paloturvallisuuden lähtökohtana on palon ja lämmön kehittymisen varhainen tunnistaminen. Palontorjuntatekniikan ja riskinarvioinnin käytössä on oltava erilaisia menetelmiä vaaran havaitsemiseksi, ehkäisemiseksi ja rajoittamiseksi.

Akkupalon haastavuutta lisää se, että akun kemiallinen reaktio tuottaa itse palon tarvitsemaa happea. Tämän takia palo on vaikea sammuttaa ja palo voi kestää huomattavan pitkään. Esimerkiksi sammutuslaitteistojen suunnittelussa on huomioitava akkupalon luonne ja mahdollinen pitkä kesto. Nämä vaikuttavat tapauskohtaiseen mitoitukseen ja laitteiston toiminta-aikaan.

Palonsuojauskokonaisuuden suunnittelussa pitää ottaa huomioon palon havaitsemisen ja sammuttamisen lisäksi ennakoinnin mahdollisuudet sekä laitteiston toiminta yhdessä muun kiinteistötekniikan kanssa, jotta myrkyllisten savukaasujen leviäminen voidaan estää. Tärkeää on myös arvioida pelastuslaitoksen toimintamahdollisuuksia ja niitä menetelmiä, joilla palotilanne saadaan hallintaan. Myös kohteen henkilökunnan osaamisen ja tilannejohtamisen harjoittelun merkitys korostuu.

Henkilöturvallisuuden merkitys korostuu

Akut ja niiden käytön vaarat voivat aiheuttaa vaaraa ihmisille, omaisuudelle ja mahdollisesti ympäristölle. Akkupalossa muodostuvat erittäin myrkylliset kaasut ovat osa-alue, johon tulee kiinnittää erityistä huomiota. Ihmisiin kohdistuvissa riskeissä on myös arvioitava riskille altistuvien henkilöiden määrä ja seurausten vakavuus. Tällöin on arvioitava myös ihmisten käyttäytymistä, jolloin on huomioitava myös poistumismahdollisuudet ja kyky väistää vaaraa.

Palonsuojauskonseptin suunnittelu vaatii kohteen rakenteellisten järjestelyjen ymmärtämistä ja yhteissuunnittelua sekä teknisiä toteutusmalleja muun kiinteistötekniikan kanssa. Lisäksi kehitystyö vaatii myös lisää kansalaisviestintää, jotta voidaan ennakoivasti vaikuttaa riskien todennäköisyyksiin ja estää palovahinkoja tapahtumasta.

• Lue lisää akkukennojen paloturvallisuudesta ja riskienhallinnasta palontorjuntatekniikassa
• Lue lisää palontorjuntatekniikan kehitysryhmän toteuttamista toimintamalleista

Palontorjuntatekniikan kehitysryhmä 

Palontorjuntatekniikan kehitysryhmä on SPEKin koordinoima asiantuntijaryhmä, jonka jäsenten yhteisenä tavoitteena on edistää turvallisuutta sekä kehittää palontorjuntatekniikan ylläpitoa, laatua ja teknisiä mahdollisuuksia. Ryhmään kuuluu asiantuntijoita palontorjuntaan liittyvien teknisten yhdistysten ja paloturvallisuuden organisaatioiden edustajia. Ryhmän julkaisemat toimintamallit ovat yleisiä neuvoa antavaksi tueksi ja informatiiviseen käyttötarkoitukseen kohdistettuja malleja, joista löytyy tarvittavia tietoja palontorjuntatekniikan parissa työskenteleville sekä alalla toimiville tahoille.