CTIF:n Pohjoismaiden ja Baltian ryhmä kokoontui Vilnassa – keskustelussa akkupalot

– Kokousten aiheet valitaan ajankohtaisten tarpeiden mukaan, ja tällä kertaa keskiössä olivat nopeasti yleistyvien akkuteknologioiden turvallisuuskysymykset, kertoo Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön kansainvälisten asioiden asiantuntija Annika Rinne.

Rinteen lisäksi Suomea edustivat kokouksessa SPEKin rakennetun ympäristön johtava asiantuntija Jan Meszka sekä Palopäällystöliiton toiminnanjohtaja Ari Keijonen.

Liettua on edelläkävijä akkujen latauksen sääntelyssä

Sähköautojen ja muiden akkukäyttöisten kulkuneuvojen määrä on kasvanut viime vuosina nopeasti kaikissa kokouksen osallistujamaissa. Akkupalot ovat edelleen harvinaisia, joten tutkimustietoa on kertynyt vähän.

– Kokouksessa kävi ilmi, että mikään maa ei ole vielä säännellyt sähköautojen latausta paloturvallisuuden näkökulmasta, paljastaa Rinne.

Liettuan edustaja esitteli maassa laadittuja luonnoksia, joilla sähköautojen latausta voitaisiin säännellä.

– Yksi suunnitelmista oli, että sähköautojen lataus kiellettäisiin parkkihallien tasossa -2 ja sitä alemmissa kerroksissa. Sääntely liittyisi myös sähköautopaikkojen etäisyyksiin niin toisista autoista kuin katosta, Rinne selventää.

– Liettuan suunnitelmat herättivät kovasti kiinnostusta muiden maiden osallistujissa, hän jatkaa.

Kuva: Liettuassa suunnitellaan sähköautojen lataamisen kieltämistä parkkihallien maanalaisessa tasossa -2 ja sitä alempana.

Akkupalojen sammutukseen ei ole yhtenäistä käytäntöä

Akkupalojen sammutustekniikat vaihtelevat merkittävästi maiden välillä – ja jopa niiden sisällä.

– Esimerkiksi Norjassa akkupalot on jaettu eri riskiluokkiin, joista jokaiselle on määritelty omat sammutuskäytännöt ja vastuutoimijat, kertoo Rinne.

Latvian pelastustoimen kokemusten ja oman tilastoinnin mukaan akkupalot sammutettiin nopeammin vaahdolla kuin vedellä. Monet kansainväliset tutkimukset kuitenkin toteavat, että vesi on vaahtoa tehokkaampaa akkupalojen sammuttamisessa.

Kuva: Akkupalojen luokittelu eri riskiluokkiin Norjassa.

Tutkimus ja sääntely eivät ehdi kehityksen vauhtiin

Latviassa ja Liettuassa on useita suuria akkuvarastoja. Nyt maiden kansallisella tasolla pohditaan, mitä tehdä, jos akkuvarastossa syttyy tulipalo.

Suomessa hieman pienempien akkuvarastokonttien määrä on kasvanut vuoden 2024 aikana. Pelastuslaitokset varautuvat akkuvarastojen yleistymiseen myös omakotitaloissa.

Kansallisen tason sääntelyä aiheesta ei kuitenkaan ole, sillä aihe on Suomessakin uusi. Akkuvarastojen sijoitteluun tai suunnitteluun liittyvät ohjeistukset ovat vasta suunnitteilla. Esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaan pelastuslaitokselta löytyy jo ohje energiavarastojen suunnitteluun.

–  Akkujen määrä arkikäytössä ja teollisuudessa lisääntyy kovaa vauhtia, mutta kokemuksia niiden paloista ei ole vielä kertynyt pitkältä ajalta. Kansainväliselle tiedonvaihdolle on ehdottomasti tarvetta, Rinne summaa.

CTIF

• CTIF (Comité technique international de prévention et d´extinction du Feu) on kansainvälinen palo- ja pelastusalan järjestö.
• Se perustettiin Pariisissa vuonna 1900 edistämään palomiesten ja palo- ja pelastusalan asiantuntijoiden kansainvälistä yhteistyötä.
• Nyt mukana on jo 40 jäsenmaata ja yli 50 jäsenjärjestöä.
• Jäsentensä kautta CTIF edustaa 5 miljoonaa pelastajaa, jotka turvaavat päivittäin miljardin ihmisen elämää.
• CTIF julkaisee tulipalotilastoja, järjestää kansainvälisiä konferensseja, organisoi neljän vuoden välein palokuntakilpailuja 3 000 kilpailijalle ja edistää palokuntanuorisotyötä.
• CTIF on alan merkittävä asiantuntija- ja informaatioverkosto.
• CTIF Suomen toiminnan rahoittaa Palosuojelurahasto.