Uutiset

Kansalaisten kriisinkestävyys olisi koetuksella pitkässä sähkö- tai vesikatkossa. Lähes puolet kansalaisista arvioi pärjäävänsä ilman juoksevaa vettä enintään kaksi vuorokautta ja kolmannes kokee, ettei selviäisi ilman sähköä, jos sähkökatko kestää vähintään kolme vuorokautta. Nämä tiedot käyvät ilmi Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön tutkimuksesta, joka käsittelee kansalaisten varautumista ja kriisinkestävyyttä.

Suomessa kotitalouksia suositellaan varautumaan vähintään kolme vuorokautta eli 72 tuntia kestävään häiriötilanteeseen. Tutkimuksessa haluttiin selvittää, miten kansalaiset arvioivat omaa pärjäämistään ja varautumistaan häiriötilanteiden varalta.

Tulosten perusteella pitkät vedenjakeluhäiriöt ja sähkökatkot aiheuttaisivat ongelmia kodeissa. Lähes puolet (46 %) vastaajista arvioi pärjäävänsä enintään kaksi vuorokautta ilman juoksevaa vettä, ja kolmasosa (33 %) ei pärjää suositeltua kolmea vuorokautta ilman sähköä.

Yli 65-vuotiaat ovat useammin huolissaan

Häiriötilanteissa pärjääminen ja niihin varautuminen vaihtelee väestön keskuudessa. Huoli häiriötilanteen seurauksista koskettaa erityisesti yli 65-vuotiaita ja taloudellisesti heikommassa asemassa olevia kotitalouksia. Lisäksi maalla asuvat arvioivat keskimäärin pärjäävänsä pidempään häiriötilanteissa kuin kaupunkilaisvastaajat.

Tutkimuksessa selvitettiin myös syitä vähäiseen varautumiseen ja yleisimmin mainittiin se, että kaiken koetaan toimivan eikä varautumiselle nähdä siksi tarvetta.

– Taustalla on sopeutuminen häiriöttömyyteen. Kaupungistumisen myötä kansalaiset ovat tottuneet toimivaan arkeen, koska pitkien sähkökatkojen kaltaiset tilanteet ovat kaupungeissa harvinaisia. Jos vakava häiriötilanne pääsisi kuitenkin syntymään, haasteena olisi se, että pienellä alueella on paljon ihmisiä, jotka eivät ole varautuneet, SPEKin tutkija Heikki Laurikainen toteaa.

Puolet tarvitsee apua, puolet ei

Vastaajista puolet ilmoittaa, ettei tarvitsisi ulkopuolista apua pitkän sähkökatkon kaltaisessa vakavassa häiriötilanteessa. Maaseudulla asuvat arvioivat keskimäärin useammin pärjäävänsä itsenäisesti kuin kaupungeissa asuvat. Suurin osa vastaajista (86 %) uskoo saavansa apua vakavan häiriötilanteen aikana.

– Vakavassa häiriötilanteessa viranomaisilla on runsaasti tehtäviä ja avunsaanti saattaa hidastua. Yhteiskunnan kriisinkestävyyden kannalta onkin tärkeää, että jokainen osaltaan huolehtii varautumisesta. Kun näin on tehnyt, on paljon helpompi myös itse auttaa muita, Laurikainen toteaa.

– Oman kotitalouden varautumisen kehittämisen voi aloittaa tutustumalla 72tuntia.fi -sivustoon.

SPEKin tekemässä tutkimuksessa haastateltiin puhelimitse tuhatta Manner-Suomessa asuvaa suomalaista. Kokonaisotoksen tilastollinen virhemarginaali on enintään ± 3,1 prosenttiyksikköä. Tutkimus toteutettiin kesällä 2018.

Lisätietoja:

SPEK tutkii 19 – Varautuminen ja kansalaisten kriisinkestävyys

Lue myös