Huoli-ilmoitukseen tarvitaan yhtenäiset käytännöt koko maahan

Meneillään olevan Paloturvallisuusviikon teemana on läheisten paloturvallisuudesta huolehtiminen. Se voi tarkoittaa esimerkiksi läheisen palovaroittimista ja liesiturvallisuudesta huolehtimista, mutta myös huoli-ilmoituksen tekemistä.

Huoli-ilmoituksia tulee sosiaalitoimelle paljon. Kokonaismäärää ei tarkkaan tiedetä, sillä ilmoituskäytännöt vaihtelevat kunnittain. Kuntakohtaisista ilmoitusten määristä voi päätellä, että Suomessa asuu yksin kotona ihmisiä, joiden toimintakyky on merkittävästi heikentynyt. Vaaratilanteessa, kuten tulipalossa, he eivät pysty toimimaan tilanteenmukaisesti.

– Kun ilmoituksia tulee, kunnissa täytyy miettiä toimintamallit tilanteen ratkaisemiseksi. Tämä taas aiheuttaa myös taloudellista painetta sosiaalitoimelle. Toisaalta ihmisiä kuljetetaan edestakaisin kodin ja hoitopaikkojen välillä, ja tällainen reaktiivinen toiminta tulee kalliiksi sekin, sanoo erikoistutkija Tarja Ojala Suomen Pelastusalan Keskusjärjestöstä.

Huoli-ilmoitukselle on kuntakohtaisia käytäntöjä

Tällä hetkellä huoli-ilmoitukselle on erilaisia kuntakohtaisia käytäntöjä ja lomakkeita. Kuntien verkkosivuilla käytetään erilaisia otsikoita ja avainsanoja. Huoli-ilmoitus-sanaa ei edes ole lainsäädännössä, vaikka ilmoitusvelvollisuudesta velvoitetaan vanhuspalvelulaissa ja sosiaalihuoltolaissa.

Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto VALLIssa haettiin kokeeksi huoli-ilmoituslomakkeita vajaan sadan kunnan internet-sivuilta. Noin puolesta sivustoista lomake oli löydettävissä helposti. Noin neljänneksestä puolestaan lomaketta oli erittäin vaikeaa tai mahdotonta löytää.

– Nyt usean viranomaisen ja muun toimijatahon yhteistyönä on tekeillä valtakunnallisesti yhtenäinen huoli-ilmoituskäytäntö. Työryhmä on määritellyt vaatimukset asioista, jotka on huomioitava huoli-ilmoituskäytännön kehittämisessä, kertoo erityisasiantuntija Päivi Tiittula VALLIsta.

Tänä vuonna liki 60 prosenttia tulipaloissa menehtyneistä on yli 65-vuotiaita

Palokuolemien uhreista on ollut keskimäärin 40 prosenttia yli 65-vuotiaita vuosina 2015–2020. Tämän vuoden osalta tilanne on vielä huolestuttavampi, sillä 19.11.2021 mennessä ikääntyneiden osuus oli noin 60 prosenttia. Tulipaloissa on menehtynyt tuohon mennessä 37 henkilöä, joista 22 on yli 65-vuotiaita. Nämä tiedot ovat viranomaisten PRONTO-tietokannasta.

Ongelmana onkin myös se, että huoli-ilmoitus tehdään usein melko myöhään. Ihmisen tilanne on saattanut pahentua niin, että kotona asuminen ei enää ole kohtuullista. Ja kuitenkin ihminen joutuu kotonaan odottamaan palveluasumisen jonossa.

– Kannattaa ottaa huomioon, että lähimmäisenrakkauden ja lainsäädännön asettamien velvollisuuksien ohella on hyvä tuntea myös itsesuojeluvaistoa. Tulipalo naapurissa voi vaarantaa monen muun ihmisen turvallisuuden, sanoo Tarja Ojala.

Hän painottaa, että huoli-ilmoituksessa kysymys ei siis ole kyttäämisestä vaan huolehtimisesta.

– Mieluummin huoli-ilmoitus etukäteen kuin huono omatunto jälkikäteen, tiivistää Tarja Ojala.

Huolehtimisesta on kyse myös meneillään olevassa Paloturvallisuusviikossa. Kuka tahansa voi parantaa läheisensä kodin paloturvallisuutta vaikkapa vaihtamalla pariston mummolan tai iäkkäiden naapureiden palovaroittimeen.

Paloturvallisuusviikkoa vietetään 27.11.–3.12. Kampanjaa koordinoi Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö. Yhteistyössä ovat mukana Pelastuslaitokset, Pelastusliitot, sisäministeriö, EHYT ry, Kirkkohallituksen Diakonian ja sielunhoito, Suomen Kiinteistöliitto, Suomen Omakotiliitto, Suomen Palopäällystöliitto, Nuohousalan Keskusliitto, Vanhustyön keskusliitto sekä Valli ry. Paloturvallisuusviikon rahoittaa Palosuojelurahasto.