Uutiset

– Onhan tuo laitteisto hyvä olemassa, jos jotakin tapahtuu. Vaikka yritän kyllä tässä tehdä tupakkalakkoa, sanoo Reijo Myyryläinen.

Myyryläisen ja hänen iäkkään äitinsä asuntoon on asennettu huoneistokohtainen sammutuslaitteisto kaksi vuotta sitten. Se on toimintaperiaatteeltaan samanlainen kuin teollisuus- tai sairaalarakennuksissa, mutta räätälöity asuinhuoneiston tarpeisiin.

Palotarkastaja Markku Suominen esittelee sammutusjärjestelmää Reijo Myyryläiselle.

Tamperelaisen kolmion kylpyhuoneessa sijaitsee taloyhtiön vesijohtoverkkoon kytketyn laitteiston keskusyksikkö, joka on korkean jääkaapin korkuinen ja levyinen. Keskusyksikön sisällä on 300 litran suuruinen vesisäiliö ja pumppu. Jokaisessa huonetilassa on sprinklerisuutin, joka laukeaa, jos suuttimen lämpötila kohoaa 68 asteeseen. Vesisumu paitsi sammuttaa, myös viilentää syttynyttä tilaa.

Sammutuslaitteistosta lähtee myös automaattisesti hälytys Pirkanmaan pelastuslaitoksen tilannekeskukseen.

– Huoneistokohtainen sammutuslaitteisto rajaa ja sammuttaa tulipalon ja antaa lisäaikaa asukkaan pelastamiseen. Samalla se rajoittaa myös merkittävästi omaisuusvahinkoja, sanoo palotarkastaja Markku Suominen Pirkanmaan pelastuslaitokselta.

Suominen huomauttaa, että Suomessa menehtyy vuosittain tulipaloissa vajaat sata ihmistä, joista suurin osa omissa kodeissaan. Tulipalojen neljä yleisintä syytä ovat tupakoiminen, hellan käyttö, avotulen käyttö ja sähkölaitteiden vikaantuminen tai niiden väärin käyttäminen.

Huoneistokohtaisen sammutuslaitteiston kehittäminen lähti liikkeelle yhteiskunnan ohjatessa ikäihmisiä asumaan kotonaan yhä pidempään ja myös entistä huonokuntoisempina – tavallisen asunnon paloturvallisuus ei ole heille riittävä. Suomessa ei ollut vuosikymmenen alussa saatavilla huoneistokohtaista sammutuslaitteistoa, joka olisi täyttänyt asuntosprinkleristandardin vaatimukset, joten sellaista piti lähteä kehittämään.

Kehittämistyön alullepanija oli Pirkanmaan pelastuslaitoksen nyt jo eläkkeellä oleva pelastuspäällikkö Seppo Männikkö, joka löysi yhteistyökumppaniksi ja laitteiden valmistajaksi Caverion Suomen. Pirkanmaan Turvallisuusklusterin kanssa käynnistettiin PaloRAI-hanke, jossa haettiin eri tahojen yhteistyöllä ratkaisuja turvallisempaan asumiseen.

Kehitystyö palkittiin vuonna 2014 Suomen Palosuojelurahaston myöntämällä innovaatiopalkinnolla. Laitteisto on viranomaisen hyväksymä.

Myyryläiset saivat asuntokohtaisen sammutuslaitteiston asuntoonsa, kun Pirkanmaan pelastuslaitos ja Tampereen kaupungin kotihoito valitsivat pilottihankkeessa kymmenen kohdetta, joihin laitteisto asennetaan.

– Valinnassa käytettiin apuna Palo-RAI-hankkeessa kehitettyä ikäihmisten paloturvallisuutta arvioivaa EVAC-mittaria. Käytännössä asuntokohtaisia sammutuslaitteistoja on asennettu muun muassa sellaisten ikäihmisten koteihin, joilla on alentunut toimintakyky, sanoo palotarkastusinsinööri Tytti Oksanen Pirkanmaan pelastuslaitokselta.

Laitteistot ovat purettavia ja uudelleen asennettavia. Tällä hetkellä viisi laitteistoa on purettu ja niistä kolme on asennettu uudelleen. Yksikään laitteisto ei ole aktivoitunut.

Laitteiston asennus ei vaadi rakennuslupaa, mutta edellyttää kiinteistöltä luvan asennukseen. Pelastuslaitoksen työntekijät ovat käyneet esittelemässä laitteistoa ja keskustelemassa isännöitsijöiden ja hallitusten jäsenten kanssa. Keskusteluissa on noussut esille esimerkiksi kysymyksiä siitä, kuinka paljon omaisuusvahinkoja syntyy, jos sprinkleri laukeaa.

– Jos yksi suutin reagoi ja alkaa suihkuttaa vettä, se ei ulotu koko asuntoon, vaan ainoastaan yhteen kohtaan. Palokunnalla on myös mukanaan tehokkaat vesi-imurit. Omaisuusvahingot jäävät pieniksi, mutta asunto ja ihmiset saadaan pelastettua, sanoo Suominen.

Samoin on kyselty asuntoon jäävistä asennusjäljistä. Myyryläisten asunnossa läpiviennit seinissä on tehty siististi. Suomisen mukaan asuntokohtaisen sammutuslaitteiston purkamisen jälkeen reiät väliseinissä tulpataan.

Asuntokohtainen sammutuslaitteisto maksaa asennettuna 5 000–7 000 euroa. Nyt asennetut laitteistot kuuluvat hankkeen piiriin, jossa ovat mukaan muun muassa Palosuojelurahasto ja Caverion Suomi.

Caverionin markkinointi- ja viestintäpäällikkö Kaisa Korkalan mukaan yrityksellä on varastossa kokoonpantuna 2–3 laitetta ja noin 30 laitteen kokoonpanon mahdollistavat varusteet.

– Kun kohteet ovat selvillä, teemme tarvesuunnittelun huoneiston osalle ja tarkennamme kokoonpanon sisällön, sanoo Korkala.

Sammutuslaitteistot pelastavat henkiä

Vuonna 2017 automaattinen sammutuslaitteisto aktivoitui 19 hoitolaitoksen tai vastaavan kohteen tulipalossa. Vastaavalla kohteella tarkoitetaan muun muassa sellaisia asuinrakennuksia, jotka on varustettu automaattisella sammutuslaitteistolla.

Pirkanmaan pelastuslaitoksella tehdyn selvityksen mukaan laitteisto pelasti vähintään neljän ihmisen hengen. He eivät joko kyenneet tai halunneet poistua syttyneestä tilasta.

Olosuhteet syttyneessä tilassa muodostuvat ihmiselle hengenvaarallisiksi yleensä noin kahdessa–kolmessa minuutissa palon syttymisestä. Ihmisen on poistuttava joko omatoimisesti tai hänet on pelastettava tässä ajassa. Jos tähän ei ole mahdollisuutta, ainoa keino parantaa henkilöturvallisuutta on asentaa tiloihin automaattinen sammutuslaitteist

Selvityksen tekijä palotarkastusinsinööri Tapio Sten toteaa, että eri tahojen tulisi vaikuttaa siihen, että automaattisten sammutuslaitteistojen määrä lisääntyisi nykyisestä myös normaaleissa asuntokohteissa.

Lue myös