Hyvin hoidetusta paloturvallisuustekniikasta ei tule turhia hälytyksiä
Kehitys paloilmoitin- ja sammutuslaitteistojen laadussa ja laitteistoille tehtävissä tarkastus- ja varmistustehtävien määrässä on pysynyt viime vuonna samansuuntaisena kuin edellisvuonna 2018. Huomioitavaa on, että laitteistojen määrä kasvaa jatkuvasti. Tähän yleiskuvaan vaikuttavat uudet käytössä olevat laitteet, koulutetut laitteistohoitajat ja alan toimijoiden toiminta yhdessä, kun laatu varmistetaan riittävästi kaikissa toteutuksissa. Asianmukaisen ylläpidon ja osaavan henkilökunnan merkitystä ei voi liiaksi korostaa.
Laitteistojen hyvä kehitys on nähtävissä, kun verrataan automaattisilta, eli hätäkeskukseen liitetyiltä paloilmoittimilta tulleita ilmoituksia ja tarkastus- ja varmistustehtäviä aiempiin vuosiin. Vuonna 2019 oli 17 404 tarkastus- ja varmistustehtävää, kun vuosien 2016–2018 keskiarvo on ollut 18 221 kappaletta (Pronto). Vaikka laitteistojen määrä kasvaa, niin automaattisien laitteistojen antamien pelastuslaitoksen tehtävien määrä pienenee – se on kehittyneiden laitteiden, paloilmoitinhuoltoliikkeiden ja laitteistonhoitajien ansiota.
Samaa näkemystä tukee aikaisempi Pelastusopiston tiedote koskien tehtäviä, jotka ovat tulleet hätäkeskukseen liitetyiltä paloilmoittimilta:
Hätäkeskukseen kytketyistä paloilmoittimista tuli pelastuslaitoksille 18 000 hälytystä, joka on 16 prosenttia kaikista pelastustoimen tehtävistä. Näistä 1200 (7 prosenttia) oli aiheellisia. Tehtävien määrä on ollut viimeksi yhtä pieni vuonna 2002, vaikka hätäkeskukseen kytkettyjen paloilmoittimien määrä on koko ajan kasvanut. Tiedot on koottu pelastustoimen onnettomuus- ja tilastojärjestelmä Prontosta.
Vakavat puutteet vähentyneet – kiitosta myös pelastusviranomaisille
Kolmannen osapuolen eli tarkastuslaitosten näkemyksen mukaan hyvää kehitystä on myös se, että laitteistojen haltijoiden kiinnostus sammutuslaitteiston pitkän ajan luotettavuuden varmistamiseen on kasvanut. Hyvää on myös, että tarkastuksilla on havaittu sammutuslaitteistojen vakavien puutteiden vähentyneen.
Vuonna 2019 Kiwa Inspecta teki sprinklerilaitteistoille pitkän ajan, eli tyyppikohtaisesti 15 ja 25 vuoden välein tehtäviä luotettavuustarkastuksia tutkitun kohteen teknisen ohjeen tai suunnittelustandardin mukaan. Pitkän ajan luotettavuustarkastuksien määrä kasvoi 73 prosenttia verrattuna vuoteen 2018. Se on erittäin hyvä merkki palontorjuntatekniikan elinkaaren aikaisen kunnontarkkailun paranemisesta käytännössä.
Yhteistyössä ja aktiivisuudella saadaan tuloksia. ”Tämän kehityksen osalta kiitosta kuuluu jakaa myös pelastusviranomaisille”, toteaa Antero Peltomaa, kehitysryhmän tarkastuslaitosten edustaja KIWA Inspecta Oy:stä. Viranomaiset ovat huomioineet paremmin tarkastuslaitoksen vakavien puutteiden ilmoitukset ja vaatineet sammutuslaitteiston haltijoita korjaamaan puutteet tiukassa määräajassa.
Työtä toki riittää vielä – esimerkiksi paloilmoittimien osalta määräaikaistarkastuksilla on noussut vahvemmin esille haasteita laitteistojen päivittämisessä ja yhteensovittamisessa. Tarkastuslaitoksilla on tullut vastaan toteutuksia, joissa keskusten vaihdon tai päivittämisen yhteydessä tarvittavat varmenteet ovat olleet puutteellisia. Keskusten vaihdon ja käyttöönoton yhteydessä tulee käyttää kolmannen osapuolen tarkastusta. Kuitenkin ensisijaisesti alalla toimivien asennusliikkeiden tulisi kiinnittää ongelmaan huomiota ja kehittää laadunvalvontaa, jotta ongelmat keskusten vaihtojen yhteydessä eivät jatkossa kasvaisi, kuten nyt tilastoissa on hieman nähtävissä.
”Laadunvalvonnassa korostuu myös kohteen oma aktiivisuus, jotta puutteet havaitaan säännöllisellä ylläpidolla ja tarkastuksilla. Havaittuihin puutteisiin on reagoitava viipymättä, eikä jäädä odottamaan seuraavaa määräaikaistarkastusta. Palontorjuntatekniikan käytössä on kyse kohteen toiminnan varmistamisesta sekä henkilö ja omaisuuden turvaamisesta”, jatkaa turvallisuusasiantuntija Lauri Lehto Suomen Pelastusalan Keskusjärjestöstä.
Uusien ST1-ohjeiden siirtymävuosi
Uusi ST1-ohje paloilmoittimien suunnittelusta asentamisesta ja ylläpidosta on päivittynyt ja tullut käyttöön 2019. Tämän osalta 2020 on siirtymävuosi. Samoin palonilmoitinlaitteistoja koskeva eurooppalainen standardi CEN/TS 54-14:2018en paloilmoittimien suunnittelusta asentamisesta ja ylläpidosta on päivittynyt. Päivitettyjä asetuksia paloilmoittimista on alalla odotettu ja valitettavasti näyttää siltä, että nykyinen poikkeustila aiheuttaa viivästystä myös näille säädöksille ja päivitetyn asetuksen puute on yhä olemassa. Tässä kohtaa ohjeistusten ja säädösten välillä kolmannen osapuolen tarkastajat ja pelastusviranomaiset ovat joutuneet toimimaan tulkkeina.
Vuoden 2019 aikana tuli yhä enemmän tarkastuksia, eritoten määräaikaistarkastuksissa, joissa tarkastustodistuksiin kirjatut havaitut puutteet poikkeavat suuresti aiemmista havainnoista. Tältä osin tarkastuslaitokset ovat käynnistäneet vuoden 2018 aikana tarkastuslaitosten yhteistyötapaamiset. Tapaamisissa pyritään yhtenäistämään tarkastuslaitosten tarkastuskäytäntöjä. Yhteistyötapaamisiin liittyy myös sääntötulkinta työryhmä.
Tutustu tarkastuslaitosten sääntötulkintatyöryhmän materiaaleihin.
Palontorjuntatekniikan kehitysryhmä
Palontorjuntatekniikan kehitysryhmä koostuu asiantuntijoista. Ryhmän jäsenten yhteisenä tavoitteena on edistää turvallisuutta sekä kehittää palontorjuntatekniikan ylläpitoa, laatua ja teknisiä mahdollisuuksia. Ryhmään kuuluu asiantuntijoita palontorjuntaan liittyvien teknisten yhdistysten ja paloturvallisuuden organisaatioiden edustajia.
Ryhmän julkaisemat toimintamallit ovat yleisiä neuvoa antavaksi tueksi ja informatiiviseen käyttötarkoitukseen kohdistettuja malleja, joista löytyy tarvittavia tietoja palontorjuntatekniikan parissa työskenteleville sekä alalla toimiville tahoille.
