Kiinteistöjen omistajat osaavat ylläpitää sammutus- ja paloilmoitinlaitteistoja yhä paremmin
Liiketiloihin, majoitustiloihin ja toimistotiloihin on asennettu sammutus- ja paloilmoitinlaitteistoja, joiden toimintaa tarkastuslaitokset tarkastavat säännöllisesti. Kiinteistöjen omistajat ymmärtävät palontorjuntalaitteistojen toiminnan tärkeyden yhä paremmin ja korjaavat tarkastusten yhteydessä ilmenevät epäkohdat kiitettävän nopeasti. Tämä käy ilmi automaattisia paloilmoitin- ja sammutuslaitteistoja koskevista tarkastusraporteista ja tarkastajien havainnoista vuodelta 2020.
Vaikka palontorjuntatekniikan laitteistoja on vuosi vuodelta enemmän ja tarkastusraportteja tehdään yhä enemmän, puutteiden määrä ei ole kasvanut samassa suhteessa. Tämä tarkoittaa, että laitteistojen asennukset ja ylläpito on tehty yhä huolellisemmin.
Jos laiteistoista löytyy vakavia puutteita, ne on korjattava nopeasti
Vuosittain noin 1– 1,5 % laitteistoista osoittautuu sellaisiksi, joissa on vakavia puutteita. Määrä ei siis ole kasvanut. Yleisin vakava puute on se, ettei tieto välity: paloilmoittimesta ei ole toimivaa yhteyttä hätäkeskukseen. Onneksi valtaosa laitteistoista täyttää vaatimukset – tai täyttää vaatimukset tarvittavin korjauksin. Tarkastuslaitos raportoi puutteet sekä kiinteistön omistajalle että alueen pelastuslaitokselle. Jos vakavia puutteita löytyy, pelastuslaitos puuttuu valvonnassaan niihin välittömästi.
Kiinteistöjen sammutuslaitteistot tarkastetaan 2–4 vuoden välein ja paloilmoittimet tarkastetaan kolmen vuoden välein. Tarkastuslaitos ei tarkasta koko laitteistoa ja sen kaikkia toimintoja, vaan tekee riittävässä laajuudessa pistokokeita.
– Asennusliikkeiden tekemä dokumentaatio ja asennustyön tarkastuspöytäkirja ovat erityisen tärkeitä, sillä niiden avulla varmistutaan asianmukaisesta kunnosta pistokokeiden lisäksi. Tässä onkin alan toimijoilla tapahtunut merkittävää kehitystä, sanoo tarkastaja Petri Puttonen Alarm Controlista.
– Laitteistotarkastusten yhteydessä saattaa ilmetä, että kiinteistön palontorjuntatekniikan laitteistosta vastaavien ihmisten koulutuksessa on puutteita. Silloin heille suositellaan aiheeseen lisää laitteisto- ja kohdekohtaista perehdytystä, kertoo Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön asiantuntija Lauri Lehto.
– Yksi tavallisimmista tarkastusten yhteydessä löytyvistä epäkohdista on yhteystietojen päivittäminen hätäkeskukseen. Se tarkoittaa, että hätäkeskuksessa pitää olla laitteistonhoitajan ja varahenkilön yhteystiedot päivitettyinä, jotta laitteistokohtaisiin asiantuntijoihin saadaan tarvittaessa yhteys, Lehto jatkaa.
– Lisäksi raporteista käy ilmi, että joskus kiinteistöihin on vaihdettava olosuhteisiin paremmin sopivat laitteet, jotta ylimääräisiltä hälytyksiltä voidaan välttyä esimerkiksi kosteuden takia. Lisäksi paloilmoittimiin liittyvässä dokumentaatiossa saattaa olla virheitä eli esimerkiksi paloilmoittimet on numeroitu katossa eri tavalla kuin paikantamiskaavioissa, joiden avulla oikea hälyttänyt ilmaisin löydetään, Lehto jatkaa.
Laitteistot tarkastetaan sekä käyttöönoton yhteydessä että määräajoin
Viime vuonna palontorjuntalaitteistojen käyttöönottotarkastuksia tehtiin noin 900 ja määräaikaistarkastuksia noin 2000. Käyttöönottotarkastuksissa ongelmat johtuivat useimmiten siitä, että tarkastuslaitos oli kutsuttu paikalle liian aikaisin. Työmaan ja urakoinnin aikataulut eivät olleet riittäneet tarvittaviin töihin, laitteistojen asennustyöt olivat kesken ja näin ollen raportteihin kirjattiin runsaasti puutteita. Näissä tapauksissa keskeneräisistä asennustöistä on jätetty raporttiin huomio, jotta korjaustyöt on voitu varmistaa tehdyiksi seuraavalla tarkastuskerralla ja ennen käyttöönottoa.
– Suuremmissa ja haastavammissa kohteissa osatarkastukset työmaan aikana tehostavat lopullista käyttöönottotarkastusta, sanoo tarkastaja Petri Puttonen Alarm Controlista.
– Tarkastuslaitoksien suorittamat pitkän ajan luotettavuustarkastukset ovat antaneet positiivista signaalia, niin määrien kuin vastaanoton suhteen. Kehityssuunta on oikea, sillä vanhassa rakennuskannassa on myös vanhoja laitteistoja, joiden luotettavaa toimintaa on muulla tavalla hankala todeta. Luotettavuustarkastus on yksi edellytys laitteistojen korkealle toimintavarmuudelle palotilanteessa, sanoo kehityspäällikkö Henri Jokinen Kiwa Inspectasta.
| Pelastustoimen laitelain tarkastukset 2016–2020: paloilmoitin- ja sammutuslaitteistot Lähde: Tukes. |
|||||
| Tarkastuksia yhteensä | 2016 | 2017 | 2018 | 2019 | 2020 |
| 11 684 | 11 811 | 12 000 | 12 450 | 13 070 | |
| Paloilmoittimet | |||||
| Varmennustarkastus | 2 091 | 2 110 | 2 100 | 2 130 | 2 010 |
| Määräaikaistarkastus | 5 616 | 5 500 | 5 400 | 5 820 | 6 340 |
| Yhteensä | 7 707 | 7 610 | 7 500 | 7 950 | 8 350 |
| Sammutuslaitteistot | |||||
| Varmennustarkastus | 883 | 947 | 900 | 880 | 950 |
| Määräaikaistarkastus | 3 094 | 3 254 | 3 600 | 3 620 | 3 770 |
| Yhteensä | 3 977 | 4 201 | 4 500 | 4 500 | 4 720 |
