Vesikatkot ja saastunut vesi

Hymyilevä nuori mies kantaa olallaan isoa vesikanisteria. Taustalla on rantaviivaa ja vesistö.

Vesilaitosten jakelema vesi on Suomessa puhdasta ja terveellistä.

Miksi hanasta ei tule vettä?

Vesikatko voi johtua esimerkiksi sähkökatkosta tai veden saastumisesta.
Vedenjakelu voi olla katkaistu suunnitellusti ja talokohtaisesti. Akuuteissa tilanteissa voit kysyä lisätietoja huoltoyhtiöltä.
Kaikissa alueellisissa vedenjakelun häiriötilanteissa tarkista paikallisen vesilaitoksen verkkosivut. Sieltä saat tietoa voimassa olevista vedenjakeluhäiriöistä.

Tärkeimpinä resursseina suomalaiset pitävät juuri vettä ja sähköä.

Varaudu vesikatkoon vedellä

Vaikka yli vuorokauden mittaisissa vesihuollon häiriötilanteissa järjestetään usein varavedenjakelu, olisi helpompaa, jos kotoa löytyisi varmuuden vuoksi edes muutama litra kaupasta ostettua pullovettä.
Ihminen tarvitsee päivittäin noin 2 litraa puhdasta juomavettä.
Lisäksi vettä tarvitaan ruoanlaittoon ja hygieniaan.
Kokonaisvedentarve on 1–2 ämpärillistä henkeä kohti vuorokaudessa.

Suomalaiset rakastavat ilmaisten ämpärien jonottamista.

Se on oikein fiksua, koska jokaisen kotoa pitääkin löytyä astioita veden hakemiseen ja säilyttämiseen.

Toimi näin, jos vettä ei tule

Alkuun sinun pitää pärjätä sillä pullovedellä, jota olet kotiisi varalta hankkinut.

Yli vuorokauden mittaisissa vedenjakelun häiriötilanteissa järjestetään yleensä varavedenjakelu, jonka vuoksi kotiin on hyvä hankkia kannellisia astioita tai kanistereita, joilla vettä voi noutaa vedenjakelupisteistä.
Tarkista, tarvitseeko joku naapurissasi tai lähipiirissäsi apua veden kuljettamiseen.
Vesikatkon aikana WC:n voi vetää vain kerran. Viritä pönttöön roskapussi, johon tarpeet tehdään. Vie pussi sekajätteeseen.

Saastunut juomavesi

Yleisin syy talousvedestä koituviin terveyshaittoihin on se, että raakavedessä on terveydelle haitallisia mikrobeja. Tavallisimpia epidemioiden aiheuttajia ovat norovirus ja kampylobakteerit.
Pohjavesikaivo voi saastua, jos siihen pääsee esimerkiksi lumen sulamisvesiä, tulvavettä tai pieniä eläimiä. Onkin tärkeää tarkistaa kaivon rakenteet säännöllisesti.
Myös puhdistamattoman järvi- tai jokiveden käyttö voi aiheuttaa sairastumisia.

Terveyshaittoja syntyy myös putkirikoista

Putkirikko paljastuu usein siitä, että vesijohtovesi on sameaa tai oudon väristä.
Tällaisessa tapauksessa – tai jos epäilee jonkun sairastuneen vedestä – on syytä ottaa yhteyttä vesilaitokseen tai kunnan terveydensuojeluviranomaiseen.

Lähde: Vesi.fi

Toimi näin, jos vesi on saastunutta

Estä saastuneen veden käyttö esimerkiksi teippaamalla vesihanaan varoituslappu.
Seuraa vesilaitoksen ja viranomaisten tiedotusta ja noudata niiden antamia vedenkäyttöohjeita.
Älä käytä vettä vesijohtokloorauksen eli shokkikloorauksen aikana.
Jos olet saanut luvan käyttää vettä keittämisen jälkeen, anna veden kiehua vähintään 1–3 minuuttia ja jäähdytä se ennen käyttöä. Kiehumisen tulisi tappaa useimmat taudinaiheuttajat, kuten bakteerit ja virukset.
Kun puhdasta vettä on taas saatavilla, muista puhdistaa kaikki laitteet ja astiat, joihin saastunutta vettä on voinut joutua, esimerkiksi kahvinkeitin.

Vesistö, hiekkaranta, kaislikkoa ja taustalla siintää metsää.

Lempiuimarannallani on uintikielto – mitä on tapahtunut?

Hyvälaatuinenkin uimavesi saattaa saastua. Uimari voi sairastua, jos hän nielee vahingossa vettä, joka on saastunut jätevedestä tai uimareiden ulosteesta.

Uimavesivälitteinen epidemia leviää uimarannalla myös likaisten WC-tilojen ja huonon käsihygienian takia, jos taudinaiheuttajamikrobeja päätyy likaisten käsien kautta suuhun.

Epidemiat jylläävät uimarannoilla erityisesti silloin, kun rannalla on paljon ihmisiä ja ihmiset viihtyvät vedessä kauan.

Mikä saastuttaa uimaveden?

Uimavesi voi saastua monista eri syistä. Näitä syitä ovat esimerkiksi:

uimareiden ulosteen mikrobit
muut vedessä olevat haitalliset mikrobit
uimarannalle ajautunut jätevesivuoto
luonnonvaraisten eläinten tai uimarannan läheisyydessä laiduntavan karjan ulosteet
taajama-alueiden hulevedet
runsaiden sateiden tai tulvien maaperästä huuhtomat epäpuhtaudet
kemiallinen saastuminen, esimerkiksi öljypäästö
luonnonvesissä esiintyvät syanobakteerit eli kansanomaisemmin sinilevät

Jos kunnan terveydensuojeluviranomainen epäilee, että uimavesi aiheuttaa terveydellistä haittaa, se voi määrätä uimarannan uintikieltoon tai suositella uimisen välttämistä.

Lähde: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL), Ympäristöterveys

Suomessa norovirukset aiheuttavat eniten uimavesiepidemioita. Norovirukset ovat yleisiä vatsataudin aiheuttajia.

Virus tarttuu herkästi henkilöstä toiseen. Tartunnan voi saada myös likaisten pintojen kautta ja viruksen saastuttamasta vedestä.

Noroviruksen oireita ovat muun muassa oksentelu, ripuli ja vatsakivut.

Miten uimavesiepidemioita voi ehkäistä?

Uimakauden aikana uimaveden laatua valvoo kunnan terveydensuojeluviranomainen.

Sekä uimarit että uimarantojen ylläpitäjät voivat vaikuttaa siihen, että uimarannoilla ei pääse syntymään epidemioita.

Uimarannan ylläpitäjä:

pitää peseytymis-, pukeutumis- ja WC-tilat siisteinä
varaa tiloihin riittävästi käsisaippuaa, käsipyyhkeitä, WC-paperia ja roska-astioita
tiedottaa kunnan terveydensuojeluviranomaisen antamista ohjeista ja uimaveden käyttörajoituksista.

Uimarit:

eivät niele uimavettä
huolehtivat omasta hygieniastaan ja käyttävät uimarannan peseytymis- ja WC-tiloja
vaihtavat pikkulasten vaipat muualla kuin uimavedessä, esimerkiksi WC-tiloissa
välttävät uimista ripulin ja oksennustaudin aikana
seuraavat uimarannan tiedotteita ja toimivat ohjeiden mukaan.