Viestintä ja oikea tieto
Somessa on mahtavia juttuja – voit verkostoitua ihmisten kanssa ympäri maailmaa ja se tarjoaa erilaisia vaikuttamisen mahdollisuuksia.
Verkkoon tuutataan kuitenkin myös väärää ja harhaanjohtavaa tietoa, jolla halutaan saada kohde tekemään itselleen haitallisia päätöksiä ja toimimaan omaa etuaan vastaan. Tätä kutsutaan informaatiovaikuttamiseksi.
Viestintä häiriötilanteissa
- Häiriötilanteissa täytyy olla hyvin perillä siitä, missä mennään ja miten pitää toimia.
- Jos häiriö koskee sähköverkkoa, se vaikuttaa nopeasti myös viestintäkanaviin.
- Netti- ja puhelinyhteydet toimivat sähköjen katkettua 2–6 tuntia.
- Sähköä käyttävien tiedonvälityskanavien simahtaessa saatkin tietoa oikeastaan vain pattereilla toimivan radion välityksellä.
Lahjaidea kaverille: hanki hänelle pattereilla toimiva radio!
Niin vanhanaikaiselta kuin se tuntuukin, niin patteriradiosta voi olla oikeasti paljon apua erilaisissa häiriötilanteissa, kun tietoa ei muuta kautta saa.
Mistä luotettavaa tietoa kannattaa etsiä?
- Luotettavia lähteitä ovat ainakin pelastuslaitosten sosiaalisen median kanavat, kunnan viestintäkanavat sekä sähkö- ja vesiyhtiöiden viestintäkanavat.
- Hätäkeskuslaitos välittää viranomaisten antamat vaaratiedotteet Yleisradiolle. Alueelliset vaaratiedotteet välitetään radiossa. Viranomaisen niin päättäessä voidaan vaaratiedote antaa myös koko maahan, jolloin se annetaan myös television välityksellä. Tällöin se näkyy kaikilla Ylen tv-kanavilla.
- Kaikki vaaratiedotteet välitetään lisäksi 112 Suomi -mobiilisovellukseen, 112.fi-verkkosivustolle, teksti-tv:n sivuille 112 sekä Hätäkeskuslaitoksen Facebook- ja X-tileille.
Ole lähdekriittinen. Tarkista, mistä tieto on peräisin ja millä tyylillä siitä kerrotaan.
Informaatiovaikuttaminen
- Informaatiovaikuttaminen on järjestelmällistä toimintaa, jolla pyritään vaikuttamaan yleiseen mielipiteeseen, ihmisten käyttäytymiseen ja päätöksentekijöihin sekä sitä kautta yhteiskunnan toimintakykyyn.
- Informaatiovaikuttamisen avulla voidaan esimerkiksi ohjata huomiota toisaalle ja vääristää tilannekuvaa.
- Sillä voidaan lannistaa, aiheuttaa huolta tai raivoa ja heikentää luottamusta viranomaisiin.
- Kaikki väärä tieto ei kuitenkaan ole informaatiovaikuttamista.
Informaatiovaikuttamisen eri tasot
- Disinformaatio ja valheelliset sisällöt: mm. kuvaväärennökset somessa. Virheellistä tietoa voi luoda ja jakaa kuka tahansa, ja sitä esiintyykin esimerkiksi somessa valtavasti. Voit torjua tällaista disinformaatiota yksinkertaisesti niin, ettet jaa mitään kyseenalaista sisältöä ja raportoit valheellisista sisällöistä ylläpidolle.
- Tavoitteellinen, manipulatiivinen informaatiovaikuttaminen: mm. tavoitteellisen harhaanjohtavat sisällöt, painostava tai uhkaava viestintä ja mustamaalauskampanjat. Näiden päämääränä on pyrkiä vaikuttamaan monilla eri tavoilla ihmisten käyttäytymiseen. Vastatoimissa päävastuu on viranomaisilla ja muilla toimijoilla, jotka seuraavat informaatioympäristöä. Myös medialla on rooli informaatiovaikuttamisen tilannekuvan luomisessa.
- Vieraan vallan häirintä: mm. vaalien häirintä ja ilmatilaloukkaukset. Tällaisessa toiminnassa käytetään tavoitteellisia, oikeudettomia keinoja. Vastuu vastakeinoista on vain viranomaisilla ja valtion johdolla lain säätämällä tavalla.
Lähde: 72tuntia.fi
Ahdistus, levottomuus ja negatiiviset tunteet kuten viha ovat normaaleja reaktioita informaatiovaikuttamiseen.
Miten suojaudut informaatiovaikuttamiselta somessa
- No, helpoin tapa suojautua on tietysti vähentää altistusta sosiaaliselle medialle.
- Kun imeydyt someen, muistuta itseäsi siitä, että melko varmasti altistut manipulaatiolle ja valheelliselle sisällölle.
- Opettele tunnistamaan huhut ja spekulaatio. Epäile viestiä, jos se on tunnepitoinen tai vaikuttaa enemmän mielipiteeltä kuin tiedolta. Yritä vahvistaa tieto jostain muualtakin ja vertaa erilaisia uskottavia lähteitä.
- Älä ryhdy vuorovaikutukseen vahingollisten toimijoiden kanssa, koska tämä voi lisätä disinformaation näkyvyyttä.