Yksinäisyys

Yksinäisyys on hyvin yleistä Suomessa

Noin 30 % suomalaisista kokee itsensä yksinäiseksi vähintäänkin joskus. Prosenttiosuudet ovat nousseet merkittävästi, 8,5 prosenttiyksikköä, vuodesta 2018 vuoteen 2022 (Tilastokeskus, 2023)

Yksinäisyys on terveysriski

– Erityisesti nuoruusiässä yksinäisyys johtaa usein ahdistuneisuuteen, masentuneisuuteen, itsetuhoisuuteen ja muihin mielenterveyden ongelmiin. Suomalaiset yksinäiset nuoret kärsivät muita toistuvammista päänsäryistä, vatsakivuista, hermostuneisuudesta ja nukahtamisvaikeuksista sekä käyttävät näihin ongelmiin muita enemmän lääkkeitä, kertoo yksinäisyystutkija, kasvatuspsykologian professori Niina Junttila.

– Yksinäisyys lisää mm. sydän- ja verisuonisairauksien, tulehduksien, diabeteksen ja dementian riskiä. Kaiken ikäisten yksinäisten ihmisten on todettu käyvän muita useammin lääkärissä ja joutuvan psyykkisten ja fyysisten terveysongelmien vuoksi muita pidemmille sairaalahoitojaksoille.

Yksinäisyys tuntuu sosiaalisena kipuna samoilla aivoalueilla kuin fyysinen kipu.

Yksinäisten vanhempien lasten on todettu olevan muita suuremmassa riskissä kasvaa yksinäisiksi nuoriksi.

Mikä altistaa yksinäisyydelle?

Yksinäisyyden riskitekijät:

• perityt ominaisuudet, opitut mallit ja persoonallisuuspiirteet
• tunne-, itsesäätely- ja sosiaalisten taitojen puutteet
• kaltoinkohtelu ja turvattomat vuorovaikutussuhteet

Yksinäisyyden välilliset riskitekijät:

• muutot eri paikkakunnille
• siirtyminen uudelle koululuokalle
• opiskelujen ulkopuolelle jääminen sekä kiusatuksi tai ulossuljetuksi joutuminen omassa oppimis-, harrastus- tai työyhteisössä

Lähde: Yksinäisyystutkija, kasvatuspsykologian professori Niina Junttila

Ujoilla, aroilla ja introverteilla ihmisillä voi olla hankaluuksia tutustua muihin ihmisiin, jolloin sosiaalisen eristäytyneisyyden riski on suurempi.

Yksinäisyyden keskellä maailma näyttää kylmältä

–Yksinäisyys ohjaa huomion kohdistumista ja vääristää sosiaalisista tilanteista tehtyjä tulkintoja. Tämä on todettu esimerkiksi silmänliiketutkimuksissa, joissa yksinäiset kohdistavat huomionsa muita negatiivisempiin asioihin, kuten esimerkiksi riitoihin tai vihaiselta vaikuttaviin ihmisiin, ja jättävät huomiotta iloisempia asioita, kuten ystävällisiä ilmeitä, eleitä ja hymyjä, Junttila kertoo.

–Pitkään yksinäisyydestä kärsineet tulkitsevat siis sosiaaliset tilanteet uhkaaviksi ja muiden aikomukset vihamielisiksi ja jäävät siksi usein ulkopuolelle jo ennakolta sen sijaan, että pyrkisivät rakentamaan uusia sosiaalisia suhteita. Tämä toimii suojana uhkaavaksi koettuja tilanteita vastaan, mutta estää myös sellaiset hyvät asiat, jotka saattaisivat johtaa ulos yksinäisyydestä.

Miten voimme vähentää yksinäisyyttä ja auttaa yksinäistä ihmistä?

• Kysy, mitä kuuluu. Yksinäinen poteroituu herkästi neljän seinän sisälle ja rupeaa välttelemään sosiaalisia tilanteita. Älä siis luovuta, vaikka yksinäinen vaikuttaisi siltä, että haluaa olla piilossa. Jatka yhteydenpitoa.
• Auta yksinäistä näkemään, mitä muuta hän on kuin yksinäinen.
• Auta yksinäistä myös miettimään konkreettisia tekoja, joiden avulla hän voisi saada yhteyden muihin ihmisiin.
• Muistuta, että uusien kavereiden saamiselle ja ihmissuhteiden luomiselle ei ole takarajaa: voimme solmia uusia suhteita läpi elämän.
• Yritetään yhdessä purkaa yksinäisyyteen liittyvää stigmaa eli häpeää. Yksinäisyys ei ole merkki siitä, että ihminen on jotenkin valuvikaisempi, heikompi tai vähemmän tärkeä kuin muut. Muistetaan, että yksinäisyyttä voi kokea kuka tahansa.

Ajoittaista yksinäisyyden kokemusta voi elämässä olla vaikeaa välttää. Pitkittyessään yksinäisyys kuitenkin vaikuttaa mielenterveyteen.

Jos sinä olet tai läheisesi on ollut pitkään apaattinen, jos mistään ei tule hyvää fiilistä ja jos loputon uupumus, syyllisyydentunne, keskittymisvaikeudet ja uniongelmat painavat, ota yhteys lääkäriin.

Kyseessä voi olla masennus tai muu mielenterveyden häiriö, johon on olemassa hoitokeinoja.

Tukea ja keskusteluapua

MIELI Kriisipuhelin suomeksi

MIELI Kriisipuhelin suomeksi päivystää 24 tuntia vuorokaudessa joka päivä numerossa 09 2525 0111. Voit soittaa nimettömästi ja luottamuksellisesti.

MIELI Kriisipuhelin auttaa esimerkiksi silloin, kun elämäsi on juuri muuttunut ja sinun on paha olla, tai koet, ettet jaksa yksin pelon, huolen tai surun kanssa.

Kriisipuhelin ruotsiksi, Kristelefon

Kriisipuhelin ruotsiksi, Kristelefon, päivystää numerossa 09 2525 0112 ma ja ke klo 16–20, ti, to, pe klo 9–13.

Kriisipuhelin englanniksi, Crisis Help line

Kriisipuhelin englanniksi , Crisis Help line, päivystää numerossa 09 2525 0116 pe klo 9-13.

Kriisipuhelin ukrainaksi

Kriisipuhelin ukrainaksi päivystää numerossa 09 2525 0114 ma, ke ja to klo 12–16, ti ja pe klo 9–13.

Kriisipuhelin venäjäksi

Kriisipuhelin venäjäksi päivystää numerossa 09 2525 0115 ma, ke ja to klo 12–16, ti ja pe klo 9–13.

Sekasin-chat

Sekasin-chatissa voit keskustella anonyymisti mieltä painavista ongelmista. Chatissa päivystävät järjestöjen ammattilaiset sekä koulutetut vapaaehtoiset.

Chat on avoinna arkisin 9–24 ja viikonloppuisin 15–24.

Sekasin Gaming

Sekasin Gaming -serveri on auki 24/7. Serverin puhe- ja tekstikanavilla voi tutustua uusiin ihmisiin, luoda kaverisuhteita ja pelailla tuttavien tai tuntemattomien kanssa turvallisesti.

Vertaisten lisäksi serverillä toimii säännöllisesti eri alojen ammattilaisia nuorten tukena. Keskustelua moderoidaan vuorokauden ympäri.