Onnettomuudet
Suomessa tapahtuu vuosittain yli miljoona vakavaa tai lievää tapaturmaa, joista yli 70 % on koti- ja vapaa-ajan tapaturmia.
Eniten tapaturmia sattuu pojille ja miehille.
Vapaa-ajan onnettomuudet
- Nuorten aikuisten vapaa-ajan onnettomuudet liittyvät usein urheiluun, liikenteeseen tai muihin ulkoiluaktiviteetteihin.
- Yleisimpiä koti- ja vapaa-ajan tapaturmia Suomessa ovat kaatumiset, liukastumiset ja kompastumiset.
Päihteillä merkittävä osuus tapaturmakuolemissa
- Yleisimpiä tapaturmakuolemia ovat liikennekuolemat, kaatumis- ja putoamiskuolemat, hukkumiset, myrkytykset sekä tulipalokuolemat.
- Tutkimukset vahvistavat päihteiden käytön yhteyden tapaturmakuolemiin: yli 7 % kaatumisista ja 35 % muista kuolemaan johtaneista tapaturmista sattuu alkoholin vaikutuksen alaisena.
– Palokuolemista yli 50 % tapahtuu päihtyneenä, kertoo turvallisuusviestinnän asiantuntija Juha Hassila Suomen Pelastusalan Keskusjärjestöstä (SPEK).
Meillä jokaisella on auttamisvelvollisuus onnettomuustilanteissa.
Jokaisella on oikeus tulla autetuksi.
Pelastuslaissa säädetään, että jokainen, joka huomaa tai saa tietää tulipalon syttyneen tai muun onnettomuuden tapahtuneen tai uhkaavan eikä voi heti sammuttaa paloa tai torjua vaaraa, on velvollinen viipymättä ilmoittamaan siitä vaarassa oleville, tekemään hätäilmoituksen sekä ryhtymään kykynsä mukaan pelastustoimenpiteisiin.
Jos satutte kaveriporukalla ensimmäisenä onnettomuuspaikalle, ottakaa rohkeasti ohjat omiin käsiin ja toimikaa näin:
-
Ihan ensimmäiseksi pitäkää huolta omasta turvallisuudestanne, jotta ette itse loukkaannu. Varokaa esimerkiksi muita autoja.
-
Pelastakaa hengenvaarassa olevat. Jos onnettomuuden uhri on esimerkiksi palavassa autossa, siirtäkää hänet lähimpään turvalliseen paikkaan.
-
Yksi soittaa hätänumeroon ja toinen aloittaa hätäensiavun antamisen.
-
Varoittakaa onnettomuudesta myös muita ympäristössä olevia, esimerkiksi toisia tiellä liikkujia. Jonkun on hyvä jäädä ohjaamaan liikennettä. Päälle kannattaa pukea heijastinliivi, jos sellainen löytyy.
-
Muut paikalla olijat voivat muodostaa itsestään näkösuojan onnettomuuspaikalle uhrin suojaksi ja pyytää tilannetta kuvaavia henkilöitä poistumaan.
Tajuttoman hätäensiapu ja painelu-puhalluselvytys
Kun henkilö menettää äkillisesti tajuntansa tai näyttää elottomalta, toimi näin:
- Tarkista, onko henkilö herätettävissä puhuttelemalla tai ravistelemalla.
- Jos henkilö ei herää eikä reagoi, huuda apua ja pyydä joku paikalla olevista tekemään hätäilmoitus numeroon 112. Jos olet yksin, tee hätäilmoitus itse. Aseta puhelin kaiuttimelle ja noudata hätäkeskuksen ohjeita.
- Avaa hengitystiet: Kohota toisella kädellä leuan kärkeä ylöspäin ja taivuta toisella kädellä päätä taaksepäin otsaa painaen. Katso, liikkuuko rintakehä, kuuluuko hengityksen ääntä tai tuntuuko ilmavirta.
- Jos henkilö hengittää normaalisti, käännä hänet kylkiasentoon ja valvo hengitystä ammattiavun tuloon saakka. Jos hengitys ei ole normaalia, aloita painelu-puhalluselvytys.
Aikuisen painelu-puhalluselvytys
- Siirrä autettava tukevalle alustalle selälleen ja mene polvillesi hänen viereensä.
- Aseta kämmentyvi keskelle autettavan rintalastaa ja pane toinen kätesi sen päälle. Pidä käsivarret suorina ja hartiat autettavan rintakehän yläpuolella.
- Painele rintalastaa 30 kertaa mäntämäisellä liikkeellä 100–120 kertaa minuutissa.
- 30 painelun jälkeen avaa hengitystiet, eli nosta autettavan leukaa ja paina hänen päätään taaksepäin otsasta. Nipistä autettavan sieraimet kiinni, paina huulesi tiiviisti hänen suulleen ja puhalla rauhallisesti 2 kertaa ilmaa keuhkoihin.
- Jatka painelu-puhalluselvytystä rytmillä 30:2, kunnes vastuu siirtyy ammattihenkilölle, hengitys palautuu tai et enää jaksa elvyttää.
Lähde: Terveyskirjasto
Auta, älä kuvaa!
Onnettomuuspaikoilla kuvaaminen vaarantaa uhrien yksityisyydensuojan ja häiritsee pelastustöitä.
Deffa – mikä se on ja mitä sillä tehdään?
Defibrillaattori, tuttavallisemmin deffa, tarkoittaa sydäniskuria. Se on laite, jolla sydänpysähdystilanteessa pyritään poistamaan sydämen pysäyttänyt haitallinen rytmihäiriö antamalla elvytettävälle tasavirtasähköisku.
- Jos näet tajuttoman ihmisen, kokeile ensin, reagoiko hän herätyksiin: läimäise häntä napakasti rintaan ja kysy kovalla äänellä, kuuleeko hän.
- Jos henkilö ei reagoi, tee hätäilmoitus numeroon 112.
- Nosta henkilön leukaa / taivuta päätä taakse eli avaa ilmatiet. Tarkista henkilön hengitys: mene lähelle kasvoja ja kokeile kämmenen ulkosyrjällä, tunnetko ilmavirran. Jos henkilö ei hengitä normaalisti, aloita elvytys: 30 painallusta ja 2 puhallusta.
- Kun yksi elvyttää, toinen hakee deffan.
- Elvytystä on jatkettava samalla, kun deffalätkiä kiinnitetään.
- Elvytyksen saa lopettaa vasta, kun ambulanssi on saapunut ja ammattilaiset ovat ottaneet tilanteen hallintaan, kun hätäkeskus kehottaa lopettamaan tai kun elvyttäjän voimat loppuvat.
Lähde: Ensiavun ja terveystiedon kouluttaja Mari Pylväläinen
Defi.fi-palvelun avulla löydät nopeasti lähimmän sydäniskurin, kun jonkun sydän on pysähtynyt.
Katso lähimmän sydäniskurin sijainti kartastaFaktoja deffasta
Saako defibrillaattoria eli sydäniskuria käyttää kuka tahansa?
Kyllä saa ja pitääkin käyttää, jos näkee ihmisen, joka ei reagoi ja hengitä normaalisti, ja laite löytyy jostain läheltä.
Voinko mokata tai aiheuttaa vahinkoa sydäniskurilla?
Älä pelkää deffan käyttöä – et voi mokata siinä! Deffa ohjeistaa käyttäjäänsä: laitteessa on puheääni, kuvalliset ohjeet ja valot, jotka kertovat, mitä sinun pitää tehdä missäkin vaiheessa elvytystä.
Kertooko sydäniskuri myös, mihin kohtiin ihoa elektrodit pitää laittaa?
Kyllä, lätkissä on kuvat, mihin kohtiin ihmisen yläruumista ne pitää kiinnittää.
Voinko itse saada sähköiskun operoidessani sydäniskurin kanssa?
Et, jos noudatat laitteen ääniohjausta. Laite sanoo selkeästi: ”Irti potilaasta, analysoin”. Jos siitä huolimatta kosket potilaaseen, deffa voi analysoida sinun sydämenrytmisi potilaan rytmin sijaan. Silloin et kuitenkaan saa sähköiskua.
Siinä vaiheessa, kun laite sanoo: ”Iskua suositellaan, paina iskupainiketta. Irti potilaasta”, tottele käskyä ja irrota otteesi tai saat iskun aikana sähköiskun.
Entä jos potilaalla on tosi karvainen rinta, johon sydäniskurin tarralätkät eivät ehkä tartu?
Useimmissa defibrillaattoreissa on mukana kertakäyttöinen höylä ihokarvojen poistoon. Ennen kuin kiinnität lätkät, ajele ihokarvat alueilta, joille elektrodit kiinnitetään.
Tee turvallisuusteko – lataa 112 Suomi -mobiilisovellus!
Saat sovelluksen kautta vaara- ja viranomaistiedotteet suoraan puhelimeesi. Löydät sovelluksesta myös varautumisohjeet eri häiriötilanteisiin. Sovelluksen ohjeita voi lukea myös verkkoyhteyden katkettua eli offline-tilassa.
Lataa maksuton 112 Suomi -mobiilisovellus
Ohjeet hätäilmoituksen tekemiseen
-
Soita hätänumeroon 112.
Soita vain kiireellisissä, todellisissa hätätilanteissa, kun henki, terveys, omaisuus tai ympäristö on uhattuna tai vaarassa. Jos sinulla on 112 Suomi -mobiilisovellus, muista soittaa hätäpuhelu sovelluksen kautta. Tällöin sijaintitietosi välittyy hätäkeskukseen automaattisesti.
Hätänumeroon 112 voit soittaa myös ulkomaisesta matkapuhelinliittymästä. Tällöinkään et tarvitse erillistä suuntanumeroa, näppäile ainoastaan 112.
-
Voit myös tekstata.
Hätäilmoituksen voi tarvittaessa tehdä tekstiviestillä numeroon +358 112.
Hätätekstiviestien käyttö on suunnattu ensisijaisesti henkilöille, jotka eivät kuule tai pysty tuottamaan puhetta. Hätätekstiviestin voi lähettää vain sellaisesta puhelinnumerosta, joka on rekisteröity etukäteen. Ennakkorekisteröinti tehdään Suomi.fi-sivustolla.
-
Älä soita tai tekstaa hätänumeroon seuraavissa tapauksissa:
kiireettömissä tilanteissa, kysely- tai tiedustelutarkoituksessa sekä häiriötilanteissa, joissa kukaan ei ole vaarassa.
Lähde: Suomi.fi