Luonnonilmiöt

Neljä ihmistä kävelee sakeassa lumipyryssä kadulla.

Tältä sivulta löytyvät seuraavat aiheet: myrskyt, ukkonen ja salamat, tulvat, helle, maastopalot, pakkanen ja lumivyöryt.

Ilmastonmuutoksen vaikutukset näkyvät Suomen luonnossa ja säässä

  • Kuivuus, tulvat ja esimerkiksi talvimyrskyt lisääntyvät.
  • Lumi hupenee, meret ja sisävedet ovat entistä lyhyemmän aikaa jäässä ja talvet ovat sateisempia.
  • Vesistökuormitus kasvaa eli vedet rehevöityvät voimakkaammin.
  • Sään ääri-ilmiöt yleistyvät.

Lähde: Ymparisto.fi

Varaudu myrskyihin!

  • Seuraa sääennusteita. Pysy kartalla tulevista myrkyistä, niiden voimakkuudesta ja kestosta.
  • Ylläpidä kotivaraa. Huolehdi, että sinulla on vähintään kolmeksi vuorokaudeksi ruokaa, juomaa ja tarvittaessa lääkkeitä.
  • Hanki hätävarusteita, kuten taskulamppu, paristot, radio ja ensiapuvälineet. Tarkista, että puhelimesi on ladattu ja pidä kotona varavirtalähdettä, jos mahdollista.
  • Tarkista, että katto, ikkunat ja ovet ovat kunnossa. Kiinnitä irtaimet esineet, kuten ulkokalusteet, ja varastoi ne turvallisesti.
  • Sovi perheesi kanssa, miten pidätte yhteyttä toisiinne myrskyn aikana ja miten huolehditte lemmikkieläimistänne.
  • Tarkista vakuutuksesi. Varmista, että vakuutuksesi kattavat myrskyvahingot.
  • Seuraa viranomaisten ohjeita ja varoituksia. He kertovat, milloin on tarpeen evakuoida tai ryhtyä muihin toimiin.
Ukkosmyrsky pimeän aikaan. Rantatielle näkyy pystysuora, tummista pilvistä alas syöksevä salama, joka iskee maahan.

Suomen ukkoskausi kestää keskimäärin toukokuusta syyskuuhun. Muulloin ukkosia esiintyy harvoin.

Ukkonen ja salamat

Mistä ukkonen ja salamat johtuvat?

Ukkonen syntyy sähkövarauksen purkauksesta ilmakehässä. Se liittyy yleensä voimakkaisiin sateisiin ja tuuliin. Ukkosen edellä esiintyy usein suuria ja tummia pilviä.

Kun sähkövaraukset kasaantuvat pilviin, ne voivat purkautua salamoina. Salama on siis ilmakehässä liikkuva voimakas sähköpurkaus.

Miten ukkosen ääni syntyy?

Ukkosen ääni syntyy, kun salama kuumentaa ilmaa ja aiheuttaa paineaallon, joka etenee äänen nopeudella eri suuntiin.

Miksi ukkosen jyrinä kuuluu vasta viiveellä?

Koska valo kulkee ääntä nopeammin, ensin näkyy salama ja jyrinä kuuluu vasta myöhemmin.

Salamaniskun vaarat ovat samanlaisia kuin sähköiskussa. Kehon läpi kulkeva sähkövirta vaurioittaa kudoksia ja häiritsee sydämen ja aivojen toimintaa.

Sähköiskun saanut pitää aina toimittaa hoitoon, vaikka näkyviä vammoja ei ilmenisikään.

Ukkosmyrskyt voivat olla vaarallisia monin tavoin

  • Salamat saattavat sytyttää tulipaloja ja vahingoittaa rakennuksia, ja voimakas tuuli voi esimerkiksi kaataa puita.
  • Ukkosmyrskyt aiheuttavat usein sähkökatkoksia, ja salama saattaa myös iskeä ihmiseen.
  • Salamanisku voi aiheuttaa esimerkiksi hengitys- tai sydänpysähdyksen, palovammoja, tärykalvon repeämisen tai tajuttomuuden, josta saattaa seurata kaatuminen ja loukkaantuminen.
  • Hälytä apua ja aloita elvytys, jos salaman uhri on tajuton eikä hengitä normaalisti. Suomessa salamaniskuun kuolee vuosittain 1–2 ihmistä.

Salamaniskun uhriin saa koskea – keho ei varaa sähkövirtaa.

Jos uhri ei hengitä normaalisti, aloita elvytys: 30 painallusta ja 2 puhallusta.

Puu on kaatunut sähkölinjojen ja kävelytien päälle

Älä koske sähkölinjoihin tai niiden päälle kaatuneisiin puihin, oksiin tai muihin roskiin.

Osittain kaatuneissa tai ristikkäin kaatuneissa puissa voi olla jännityksiä. Vaarana on tappava sähköisku.

Näin suojaudut salamalta

  • Sisätiloissa vältä varsinkin sähkölaitteiden ja tulisijojen käyttöä ja läheisyyttä. Suora salamanisku taloon on melko harvinainen, mutta koska salama pyrkii johtavia rakenteita pitkin maahan, se voi tulla esimerkiksi savupiipun tai televisioantennin kautta sisälle ja osua ihmisiin. Salama iskee herkästi myös sähkö- ja puhelinlinjoihin ja synnyttää niihin vaarallisen ylijännitteen, joten sähkölaitteita ei kannata siksi käyttää. Kännykkää voi turvallisesti käyttää.
  • Autoissa metallikuori estää sähkövirtaa tunkeutumasta sisälle (sama koskee mm. lentokoneita ja katettuja metalliveneitä). Nykyautoissa tuulilasi on kuitenkin entistä isompi ja viistompi, ja osa katosta voi olla lasia, jolloin pään yläpuolella on vastaavasti vähemmän suojaavaa metallia. On siis viisasta pysäyttää auto ja jopa siirtyä takapenkille, jos mahdollista.
  • Polku- tai moottoripyörällä ajo on keskeytettävä ja niiden läheisyydestäkin on poistuttava.
  • Vesillä ollessa rantaudu ajoissa. Salama hakeutuu mielellään veteen, joten vältä myös vesirajaa.
  • Jos olet taivasalla, älä missään tapauksessa mene puun alle äläkä käytä sateenvarjoa! Suuri puu voi antaa suojaa salamalta vain, jos asettuu puusta sen korkeutta vastaavalle etäisyydelle ja menee kyykkyyn jalat yhdessä. Korkeita paikkoja on vältettävä, samoin rannalla vesirajaa.
  • Aukealla paikalla kyykistyminen on ainoa keino suojautua. Kumisaappaat eivät suojaa suoralta salamaniskulta, mutta ne voivat suojata lähelle lyövän salaman aiheuttamalta askeljännitteeltä.

Lähde: Ilmatieteen laitos

Salamaniskun todennäköisyys on erittäin suuri, jos tukka nousee pystyyn (tai edes tuntuu siltä) tai jos esimerkiksi lähistön sähköpylväissä tai puissa näkyy purkauksia.

Vesistö tulvii. Taustalla näkyy laituri, maata ja metsää.

Tulvat

  • Tulvariskien arvioidaan kasvavan. Ilmastonmuutos lisää vuotuista vaihtelua, minkä vuoksi tulvia on aiempaa vaikeampi ennustaa.
  • Tulvia esiintyy eniten rannikon alavilla alueilla sekä jokivarsilla, joiden valuma-alueella on vähän järviä varastoimassa vettä ja tasaamassa virtaamia.
  • Vesistöjen varsilla voi esiintyä aiempaa useammin talvitulvia, varsinkin Etelä- ja Keski-Suomessa.
  • Laajoja ja ankaria tulvia on Suomessa harvakseltaan, pieniä ja paikallisia tulvia sitäkin useammin.

Lähde: Vesi.fi

Näin varaudut tulviin

  • Ota selvää, sijaitseeko asuntosi tulvariskialueella.
  • Tee suunnitelma tulvan varalle tai tutustu taloyhtiön pelastus- ja tulvasuunnitelmaan.
  • Pidä yllä kotivaraa – riittävästi ruokaa, juomaa, lääkkeitä ja muita tarvikkeita.
  • Tarkista, että vakuutukseesi sisältyy tulvaturva, ja lue sen ehdot.
  • Hanki tarvikkeita kotisi ja omaisuutesi suojaamiseen. Siirrä arvokas omaisuutesi ja vaaralliset aineet turvaan.
  • Suunnittele poistumisreitti ja siirrä autosi sopivaan paikkaan.
  • Rakenna tulvasuojauksia rakennusten ympärille ja suojaa sähkö- ja lämmityslaitteet.

Lähde: Vesi.fi

Muista huolehtia myös kotieläinten turvallisuudesta.

Jos joudut evakkoon kodistasi, kytke sähköt ja lämmityslaitteet pois ja sulje vesi.

Toimi näin, kun palaat tulva-alueelle

  • Ensinnäkin palaa tulva-alueelle vasta, kun se on viranomaisten mukaan turvallista.
  • Tutki vahingot ja aloita siivous.
  • Älä kytke sähköjä ja muita laitteita päälle ennen kuin niiden kunto on varmistettu.
  • Käytä siivotessasi suojavarusteita ja pidä huolta hygieniasta.
  • Ota yhteyttä vakuutusyhtiöön.
Labradorinnoutaja istuu tyhjässä autossa etupenkillä auringonpaisteessa.

Helle

Kuumassa ympäristössä kehon lämpökuorma kasvaa, ja fyysinen rasitus lisää sitä entisestään. Elimistö pyrkii säilyttämään normaalin lämpötilansa lisäämällä ääreisverenkiertoa ja hikoilua.

Helteen terveyshaitat:

  • Kuumuus kuormittaa voimakkaasti verenkierto- ja hengityselimistöä.
  • Ääreisverenkierron lisääntyessä pintaverisuonet laajentuvat, verenpaine laskee ja sydämen syke nousee.
  • Voimakas hikoilu poistaa kehosta nestettä, mikä laskee edelleen verenpainetta ja lisää veren paksuutta.
  • Myös munuaisten normaali toiminta voi estyä.

Lähde: Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos (THL)

Kuumuus voi aiheuttaa väsymystä, keskittymiskyvyn laskua, huimausta, pyörtymisen, lihaskramppeja, ihottumaa, alaraajojen turvotusta ja auringonpistoksen.

Mikäli lämmönsäätely heikentyy tai estyy esimerkiksi nestevajeen vuoksi, voi seurauksena olla lämpöuupumus.

Pahentuessaan lämpöuupumus voi johtaa hengenvaaralliseen lämpöhalvaukseen.

Auringonpistoksen ja lämpöuupumuksen oireet ja hoito

Auringonpistos

Auringonpistos johtuu päähän kohdistuvasta suorasta lämpösäteilystä ja keskushermoston ärsytyksestä. Oireita ovat päänsärky, pahoinvointi, huimaus ja ärtyneisyys.

Auringonpistoksesta kärsivä tulee siirtää lepäämään varjoon ja viileään. Pää kannattaa asettaa kohoasentoon ja otsalle laittaa viileä kääre. Mikäli yleistila heikkenee, ota yhteyttä lääkäriin.

Lämpöuupumus

Lämpöuupumus kehittyy asteittain neste- ja suolavajauksen seurauksena. Mahdollisia oireita ovat voimakas jano, voimakas hikoilu tai viileä ja nihkeä iho, heikotus, päänsärky, huimaus, ärtyisyys ja pahoinvointi.

Lievän lämpöuupumisen oireet yleensä hellittävät, kun juo lisää vettä ja siirtyy viileään paikkaan lepäämään. Vaatteita täytyy vähentää. Kehon viilentymistä voi edistää tuulettamalla ja kastelemalla ihoa viileällä vedellä. Myös kylmäkääreet tai kylmäpakkaukset auttavat.

Jos oireet ovat voimakkaita tai eivät hellitä, ota yhteyttä terveydenhuoltoon. Kiireellisessä hätätilanteessa soita hätänumeroon 112 (jos henkilö on sekava tai tajunnan taso on hämärtynyt).

Lämpöhalvaus on hengenvaarallinen tila

Lämpöuupumus voi pahentuessaan johtaa hengenvaaralliseen lämpöhalvaukseen. Raskaan fyysisen rasituksen seurauksena lämpöhalvaus voi kehittyä hyvin äkillisestikin.

  • Lämpöhalvauksessa elimistö ei pysty poistamaan lämpöä riittävästi, hikoilu tyrehtyy ja kehon lämpötila nousee yli 40 asteeseen.
  • Oireita voivat olla kuuma ja kuiva iho, heikotus, päänsärky, pahoinvointi, tasapainon heikentyminen, hengityksen vaikeutuminen, nopea ja heikko sydämen syke, poikkeava käytös tai sekavuus, kouristelu ja äkillinen tajunnan menetys.

Lämpöhalvausta epäiltäessä tulee välittömästi soittaa hätänumeroon 112.

Lähde: THL

Lämpöhalvauksen ensiapu

  1. Siirrä potilas varjoon ja viileään.

    Lämpöhalvauksen saanut täytyy siirtää varjoon ja viileään, ja häneltä täytyy riisua vaatteet. Kehon viilentäminen pitää aloittaa heti esimerkiksi tuulettamalla ja kastelemalla ihoa viileällä vedellä. Niskaan, kainaloihin ja nivusiin voi asetella kylmäkääreitä tai kylmäpakkauksia.

  2. Auta potilas oikeaan asentoon.

    Hereillä oleva henkilö täytyy asettaa puoli-istuvaan asentoon tai makuulle jalat hieman koholla. Tajuton pitää panna kyljelleen.

  3. Tarjoa kylmää juotavaa.

    Tajuissaan olevalle kannattaa tarjota kylmää vettä tai muuta juotavaa, ei kuitenkaan alkoholia tai kofeiinipitoisia juomia.

  4. Älä anna kuumelääkettä.

    Lämpöhalvauspotilaalle ei saa antaa mitään kuumetta alentavaa lääkettä, kuten ibuprofeenia, parasetamolia tai aspiriinia.

     

    Lähde: THL

Pallogrillissä on folioalusta, jossa on makkaroita, jotka ovat tulessa.

Maastopalot

  • Maastopalot kiihdyttävät ilmastonmuutosta, kun hiilidioksidia vapautuu tonneittain ilmakehään.
  • Palot ovat terveysriski, minkä lisäksi ne voivat tuhota arvokkaita elinympäristöjä, koteja ja elinkeinoja.
  • Viime vuosina maastopaloja on syttynyt Suomessa yli 2 500 per kesäkausi.

Maastopalojen luonnollisia syttymissyitä ovat esimerkiksi salamat, kuivuus, kova tuuli ja kuuma ilma.

Suomessa valtaosa metsäpaloista aiheutuu kuitenkin ihmisen toiminnasta.

Maastopalovaroituksen aikana mitään avotulta ei saa tehdä – ei edes juhannuksena!

  • Laaja palo voi syttyä yhdestä kipinästä.
  • Usein maastopalojen taustalla on huolimattomuus: kytemään jätetty nuotiopohja, risujen poltto, grillaaminen, tupakantumpit, ilkivaltana sytytetty roskakatos…
  • Kun Ilmatieteen laitos julistaa maastopalovaroituksen, avotulta ei saa tehdä lainkaan, vaikka olisi keskikesän juhla!
  • Avotulella tarkoitetaan nuotiota tai muuta vastaavaa tulen käyttöä, josta tulen on mahdollista päästä irti maapohjan kautta tai kipinöinnin vuoksi.
  • Nuotio, juhannuskokko ja kertakäyttögrilli ovat siis kaikki avotulia.

Tiesitkö, että Suomen maastopalot löydetään yhä useammin sääsatelliiteilla. Niistä on apua erityisesti harvaan asutuilla alueilla.

Näiden avulla Suomen maastopalot löydetään:

  • ihmisten tekemät savu- ja hajuhavainnot
  • tähystyslennot
  • satelliitit
  • droonit

Palojen ennaltaehkäisyssä on keskeistä maastopalovaroitusten noudattaminen!

Ilmatieteen laitoksen karttakuva näyttää voimassaolevat varoitukset.

Ilmatieteen laitos – varoitukset
Toppavaatteisiin pukeutunut, reppuselkäinen retkeilijä kävelee umpihangessa hyvin lumisessa metsässä.

Pakkanen

  • Pakkanen voi aiheuttaa paleltumavammoja. Vammat syntyvät herkimmin kehon ääreisosiin: sormiin, varpaisiin, poskiin, korviin ja nenään.
  • Yleensä paleltumat syntyvät pakkasen ja tuulen yhteisvaikutuksesta, mutta myös pitkäkestoinen kylmäaltistus jopa nollakelillä voi aiheuttaa paleltuman.

Lähde: Terveyskirjasto

Ulkoisen lämpötilan laskiessa ihon verenkierto vähenee. Lämmönsäätelymekanismi pyrkii säilyttämään elimistön ydinlämpötilan kylmässä, ja siksi ääreisosat paleltuvat herkästi. 

Pinnallisen paleltuman oireet ja hoito

Oireet:

  • Iholla pistelee ja tuntuu mahdollisesti kipua.
  • Iholla on valkoinen laikku, ja paleltumakohta tuntuu kovalta.
  • Vähitellen iho muuttuu tunnottomaksi ja mahdollinen kipu lakkaa.

Huomioi, että paleltuma voi syntyä myös salakavalasti ilman selvästi tuntuvia oireita!

Hoito-ohjeet:

  1. Lämmitä paleltunutta ihoaluetta esimerkiksi painamalla sitä kevyesti lämpimällä kädellä.
  2. Lämmitä ihoaluetta, kunnes ihon väri palautuu normaaliksi, kovettuma häviää ja tunto palaa.
  3. Suojaa lämmitetty kohta kuivilla vaatteilla.
  4. Älä hiero paleltunutta kohtaa, sillä vamma voi pahentua.

Lähde: Terveyskirjasto

Syvän paleltuman oireet ja hoito

Syvässä paleltumassa vaurioituu ihon lisäksi myös ihonalaista kudosta. Paleltunut alue jää aluksi hauraaksi eikä kestä kuormittamista, esimerkiksi paleltunut jalkaterä tai varpaat eivät kestä kävelyä. Erityisen vaikeita lisävaurioita voi syntyä, jos sulatettu kohta pääsee jäätymään uudestaan.

Syvän paleltuman oireet:

  • Paleltunut osa on tunnoton ja kova.
  • Sulamisvaiheessa voi muodostua vesirakkuloita.
  • Pahoin paleltunut alue voi mennä kuolioon.

Syvän paleltuman hoito:

  • Suojaa paleltunut alue kylmältä.
  • Upota paleltunut kohta lämpimään, +40–42-asteiseen veteen noin 20–30 minuutiksi.
  • Nopea sulattaminen estää paleltuman leviämisen. Sulattaminen olisi kuitenkin varminta tehdä sairaalassa.
  • Peitä vamma-alue puhtaalla siteellä.
  • Tajuissaan olevalle voi juottaa lämmintä nestettä, vaikka makeahkoa marjamehua.
  • Syvä paleltuma vaatii aina lääkärin hoitoa.
  • Pidä paleltunut lämpimänä, sillä hän saattaa kärsiä myös alilämpöisyydestä.

Lähde: Terveyskirjasto

Hypotermia

Hypotermian oireet

Hypotermialla tarkoitetaan normaalin ruumiinlämmön laskua alle +35 °C:n ja tästä aiheutuvia muutoksia elimistössä. Retkeillessä hypotermia uhkaa esimerkiksi silloin, kun on joutunut kylmään veteen, tuupertunut pakkasella hankeen tai altistunut pitkään kylmälle tuulelle. Hypotermia voi tulla kaikkina vuodenaikoina.

Oireet:

– voimakas palelu, vilunväristykset, lihasjäykkyys
– heikentynyt arvostelukyky (hypotermiasta kärsivä voi alkaa jopa vähentää vaatteita)
– tajunnantason lasku, sekavuus

Hypotermiapotilaan ensiapu

– Vie paleleva suojaan kylmältä ja tuulelta.
– Anna hänelle lämmintä juotavaa.
– Vaihda palelevan ylle kuivat vaatteet ja kääri hänet esimerkiksi huopiin, muovikelmuun tai makuupussiin.
– Yritä saada paleleva liikkumaan.
– Soita hätäkeskukseen 112.
– Hypotermiapotilasta ei saa hieroa eikä lämmittää liian nopeasti. Hänelle ei saa antaa kylmiä nesteitä, alkoholia eikä tupakkaa.

Toimi näin kylmän aiheuttamien vammojen ehkäisemiseksi

  1. Jos olet vaarassa jäähtyä, pysy rauhallisena.

    Älä yliarvioi voimiasi, koska suorituskyky laskee kylmässä nopeasti.

  2. Pue päällesi kaikki mukana olevat vaatteet.

    Mene myös tuulensuojaan ja pysy pienessä liikkeessä.

  3. Juo runsaasti nestehukan välttämiseksi.

    Parhaimpia juomia ovat lämpimät, sokeripitoiset mehut.

  4. Älä rasvaile pakkasvoiteilla.

    Pakkasella ihon oma rasva on paras suoja kylmää vastaan. Pakkasvoiteet lisäävät helposti paleltumariskiä.

  5. Huolehdi, että kasvot on suojattu hyvin.

    Posket, korvat, nenä ja leuka paleltuvat nopeimmin, joten niitä kannattaa välillä lämmittää käsin. Viimalta on syytä suojautua kaulaliinalla, kasvosuojaimella tai muulla keinoin.

     

    Lähde: Terveyskirjasto

Lumivyöryt

  • Lumivyöryt ovat mahdollisia myös Suomessa.
  • Lumivyöryjä syntyy tuntureilla ja muilla jyrkkärinteisillä lumipeitteisillä alueilla.
  • Merkittyjen reittien ulkopuolella liikkuva, vaikkapa lumikenkäilijä tai tunturihiihtäjä, voi päätyä helposti lumivyörymaastoon. Siksi jokaisen merkittyjen reittien ulkopuolella liikkuvan pitäisi tietää, millaisessa maastossa on turvallista liikkua.

Lähde: Luontoon.fi

Lumivyöryyn joutuminen on hengenvaarallista

  • Vyöryyn jäänyt voi loukkaantua eteen tuleviin esteisiin ja hautautua lumen alle.
  • Hautautuneella on hyvin vähän aikaa selvitä hengissä – eloonjäämisen mahdollisuus pienenee huomattavasti jo 15 minuutin jälkeen. Siksi lumivyörymaastossa ei pidä liikkua yksin.
  • Euroopassa kuolee vuosittain noin sata ihmistä lumivyöryyn talviliikunnan yhteydessä. Suurin osa heistä on aiheuttanut lumivyöryn itse.

Lähde: Luontoon.fi

Älä ajaudu lumivyöryyn

Näin vältät lumivyörymaaston
  • Kulje merkityillä reiteillä tai hiihtokeskuksen rinnealueella.
  • Lumivyöryvaara saattaa vaikuttaa joidenkin reittien käyttöaikaan, joten tarkista reitin varoitukset ja selvitä, milloin reitillä saa kulkea. Osa reiteistä voi myös olla suljettuna koko talvikauden.
  • Kulje loivemmilla, alle 25 asteen alueilla kaukana jyrkistä rinteistä.
  • Kulje harjanteita ja korkeampia muotoja pitkin.
  • Ole erityisen tarkkana luonnonvaraisilla rinteillä huonolla näkyvyydellä – ympärillä olevan maaston arviointi on hankalaa.
  • Tiedä missä olet! Lue karttaa ja käytä puhelimen maastokarttasovelluksia. Älä tukeudu pelkästään puhelimeen, vaan ota mukaan myös paperikartta.
Näin selvität lumivyöryjen todennäköisyyden
  • Selvitä alueen lumivyöryriskit lumivyöryennusteista, joita Suomessa julkaisee päivittäin Ilmatieteen laitos.
  • Tarkempia lumivyöryennusteita laaditaan Ylläksellä ja Pyhätunturilla.
  • Tietoja olosuhteista kannattaa myös kysellä ihmisiltä, jotka tuntevat alueen, sekä lähistön hiihtokouluista ja opaspalveluista.

Ilmoita lumivyöryhavainnot Ilmatieteen laitoksen palveluun.

Opiskele, hanki varusteet, harjoittele

Jos liikut lumivyörymaastossa, varaudu riittävillä tiedoilla, taidoilla, varusteilla ja harjoittelulla. Tutustu lumivyöryennusteisiin ennen lähtöä. Vältyt lumivyöryiltä parhaiten välttämällä lumivyöryalueita: opi lukemaan karttaa ja maastoa ja valitse turvallinen kulkutie. Tarkkaile lumivyöryvaaran tunnusmerkkejä ja muuta tarvittaessa reittiä.

Ota lumivyörymaastoon mukaan nämä pelastusvälineet:

  • lumivyörylähetin eli piippari
  • lumitutkain eli sondi
  • lapio
  • matkapuhelin.

Muista pitää piippari lähetinasennossa aina, kun kuljet lumivyöryalueella.

On erittäin tärkeää, että pelastajat pystyvät paikantamaan lumen alle jääneen henkilön mahdollisimman nopeasti. Pelastettavan ja pelastajien oikeilla pelastusvälineillä ja koulutuksella selviytymismahdollisuudet paranevat merkittävästi.

Toimi näin lumivyöryn sattuessa

Jos joudut itse lumivyöryyn:

  1. Jos olet lumivyöryalueella vyöryn lauetessa, pyri laskemaan viistosti alaspäin pois alueelta.
  2. Jos lumivyöry vie mukaansa, pyri kaikin tavoin pysymään pinnalla.
  3. Jos joudut lumen alle, yritä pitää suu ja nenä lumesta vapaana, jotta pystyt hengittämään.

Kun näet jonkun joutuvan lumivyöryyn:

  1. Seuraa vyöryyn jääneiden etenemistä vyöryssä. Paina mieleesi kohta, jossa uhri hävisi pinnan alle.
  2. Soita 112. Etsi näköhavaintoja lumeen hautautuneesta. Etsintätilanteessa pelastajat kytkevät omat piipparinsa vastaanottamaan signaalia pelastettavan piipparista.
  3. Tarkempaan paikantamiseen käytetään sondia, joka muistuttaa pitkää telttakeppiä. Lumeen hautautunutta henkilöä etsitään sondilla tunnustelemalla.
  4. Kun paikannus on tehty, kaivetaan lumen alle jäänyt lapiolla esiin.
  5. Vaikka lumivyöryyn ei olisi jäänyt ketään, siitä on silti hyvä ilmoittaa hätäkeskukseen 112.

Lähde: Luontoon.fi

Tee turvallisuusteko – lataa 112 Suomi -mobiilisovellus!

Saat sovelluksen kautta vaara- ja viranomaistiedotteet suoraan puhelimeesi. Löydät sovelluksesta myös varautumisohjeet eri häiriötilanteisiin. Sovelluksen ohjeita voi lukea myös verkkoyhteyden katkettua eli offline-tilassa.

Lataa maksuton 112 Suomi -mobiilisovellus