Oikein suunniteltu palontorjuntatekniikka hälyttää avun paikalle nopeasti
Oikein suunnitellulla palontorjuntatekniikalla on iso merkitys esimerkiksi hoivayksiköiden poistumisturvallisuudessa, ja se auttaa saamaan avun paikalle mahdollisimman nopeasti. Uudella infopaketilla tehdään ymmärrettävämmäksi tekniikan vaikutuksia ja roolia poistumisturvallisuudessa. Infopaketin on laatinut Palontorjuntatekniikan kehitysryhmä, joka muodostuu teknisten yhdistysten ja paloturvallisuuden organisaatioiden asiantuntijoista.
Hoitolaitoksen toiminnanharjoittajilla on usein liian optimistinen käsitys henkilökunnan mahdollisuudesta pelastaa ihmisiä syttyneestä tilasta. Onnistuneeseen lopputulokseen päästään, kun käytössä on toimiva ja hyvin huollettu palontorjuntatekniikka ja kun henkilökunta osaa toimia oikein hälytystilanteessa.
Tavoitteena on havaita vaara mahdollisimman aikaisessa vaiheessa, reagoida siihen ja välittää hälytys eteenpäin, jotta apu saadaan paikalle. Turvallisuusratkaisuissa malleja on monenlaisia, ja suunnittelussa sekä arvioinnissa on aina tehtävä kohdekohtainen arviointi.
– Kattava ja toimiva paloturvallisuusratkaisu koostuu useammasta osatekijästä: erilaisista teknisistä ratkaisuista, rakenteellisesta paloturvallisuudesta, yleisestä siisteydestä ja ihmisten ennakoivasta toiminnasta, SPEKin palontorjuntatekniikan asiantuntija Lauri Lehto sanoo.
Paloturvallisuudessa on teknisten ratkaisujen lisäksi ihmisellä erittäin tärkeä rooli
Asukkaan toiminta- ja reagointikyky palotilanteessa sekä mahdollisuudet ja kyky omatoimiseen poistumiseen vaikuttavat aina siihen, millaisia teknisiä ratkaisuja voidaan ottaa käyttöön. Palotilanteessa teknologia on hyvänä apuna. Silti on huomattava, että palo kehittyy sisätiloissa nopeasti ja asukkaan turvallinen aika toimia ja poistua on vain muutama minuutti palon syttymisen jälkeen.
– Toiminnan suunnittelussa on otettava huomioon, että asukkaan on ensimmäisenä pystyttävä toimimaan palotilanteessa. Hän voi myös tarvita apua poistumisessa, minkä takia on arvioitava aina myös sitä, miten varmistetaan, että apua tulee paikalle, Lehto sanoo.
Erityistä huomiota poistumisturvallisuuteen tulee kiinnittää sellaisissa kiinteistöissä, joissa kiinteistöjen käyttäjillä on toimintarajoite tai poistumista rajoitetaan esimerkiksi lukituilla ovilla. Tämäntapaisissa kohteissa vastuullinen toiminnanharjoittaja laatii yksiköstään poistumisturvallisuusselvityksen, jolla osoitetaan se, että poistumisturvallisuus on riittävä riippumatta kiinteistön käyttäjien toimintarajoitteista.
Palontorjuntatekniikan suunnittelua tekevillä tulee olla riittävästi osaamista
Suunnittelua ja laitevalintoja tekevillä on oltava riittävä ymmärrys teknisistä vaihtoehdoista sekä suunnitteluun vaikuttavista ympäristötekijöistä ja riskeistä. Siten kustakin asennuksesta saadaan käyttötarkoitukseen parhaiten soveltuva kokonaisuus.
– Jos laitteistohankintaan tai päätöksentekoon osallistuvilla ei ole tietoa tai taitoa käsitellä turvalaitteisiin liittyviä asioita, on hankittava ajoissa ulkopuolista apua, Lehto painottaa.
Teknisten valintojen lisäksi on suunnitelmat ja henkilökunnan osaaminen pidettävä ajan tasalla, jotta hälytystilanteessa toiminta olisi tehokasta. Esimerkiksi selkeät paikantamiskaaviot ja niiden käytön harjoittelu edesauttavat palon nopeassa paikantamisessa. Henkilökunnan toimintaa voidaan myös tukea teknisin ratkaisuin, kuten erillisillä näyttölaitteilla tai puhelinhälytyksillä.
Paras mahdollinen tekninen kokonaisuus voidaan toteuttaa, kun suunnittelussa otetaan huomioon kohdekohtaisen riskinarvion mukaisesti palokuorma ja materiaalit sekä olosuhteiden vaikutus mahdollisimman nopeaan ja luotettavaan toimintaan. Laitteistojen avulla toiminnan pysähtyminen ja sen seuraukset jäävät vahingon sattuessa mahdollisimman pieniksi niin ajallisesti kuin taloudellisesti.
Palontorjuntatekniikan kehitysryhmän laatima toimintamalli tukee loppuvuodesta julkaistavaa Poistumisturvallisuusselvityksen laatimisopasta.
