Uutiset

Paloilmoitin ja sammutuslaitteisto havaitsevat alkavan palon ja hälyttävät siitä. Tämä antaa mahdollisuuden reagoida nopeasti palovaaraan. Osa hälytyksistä on kuitenkin erheellisiä hälytyksiä, jotka johtuvat usein ihmisen toiminnasta, puutteellisista järjestelyistä tai huoltamattomista laitteista. Tämä selviää paloilmoittimien tarkastustilastoista.

Nainen puhuu puhelimessa paloilmoitinjärjestelmän edessä.

– Paloilmoittimen ja sammutuslaitteiston toimintavarmuudessa on kyse kiinteistön ja siellä toimivien henkilöiden turvallisuudesta. Siksi laitteiston toimintakunnon luulisi kiinnostavan, palontorjuntatekniikan asiantuntija Lauri Lehto SPEKistä sanoo.

SPEK on julkaissut palontorjuntatekniikan kehitysryhmän toimintamallin paloilmoittimen erheellisistä hälytyksistä. Turhat hälytykset ovat merkki siitä, että kaikki ei toimi kuten pitäisi.

Paloilmoitin on kokonaisuus, joka koostuu keskuksesta ja teholähteestä, painikkeista, hälyttimistä ja ilmaisimista. Oleellinen osa toimintaa hätäkeskukseen liitetyissä paloilmoittimissa on myös ilmoituksensiirtojärjestelmä. Tämän kokonaisuuden kunto tulee varmistaa säännöllisillä testauksilla.

– Huollossa ja kunnossapidossa löytyy usein kehitettävää, joka näkyy tarkastuksilla useiden puutteiden kertymisenä, dokumentaation päivittämättömyytenä ja suunnitelmien puutteina. Valitettavasti vuosihuoltojakin jää laitteistoille tekemättä ja niiden laatu on ollut vaihtelevaa, kuten myös niiden dokumentointi, Petri Puttonen Alarm Control –tarkastuslaitokselta kertoo.

Lasku voi tulla perästä, jos erheelliset hälytykset toistuvat

Erheellisiä hälytyksiä kutsutaan ammattikielessä juuri erheellisiksi hälytyksiksi, sillä ne eivät ole virheellisiä, koska itse laitteisto on toiminut, kuten on suunniteltu. Hälytyksen syy vain on sellainen, että se olisi voitu estää. Kunnossa oleva laitteisto ei hälytä turhaan.

Ihmisen toiminta on melko yleinen hälytysten aiheuttaja. Erheellinen hälytys voi aiheutua esimerkiksi korjaus- ja rakennustöistä seuranneesta kaapelivauriosta tai putkirikosta. Hälytyksen yhteydessä on aina selvitettävä, mitä on tapahtunut ja miksi.

Asukkaille ja tiloissa työskenteleville tulee antaa toimintaohjeet erheellisestä hälytyksestä. Omistajan velvollisuuksiin kuuluu myös laitteiston korjaaminen ja pyydettäessä kirjallisen selvityksen toimittaminen pelastusviranomaiselle.

Erheelliseen paloilmoitukseen voi liittyä pelastuslaitoksen hälytystehtävä paloilmoittimella varustettuun kiinteistöön, vaikka tilanteessa ei ole sammutus- tai pelastustoimen tarvetta. Pelastuslaitos voi laskuttaa toistuvista erheellisistä hälytyksistä.

Palontorjuntatekniikan kehitysryhmä on koonnut uuteen toimintamalliin tietoa erheellisistä hälytyksistä sekä siitä, kuinka niitä voidaan estää ja samalla varmistaa paloilmoittimen luotettava toiminta.

Palontorjuntatekniikan kehitysryhmä on SPEKin koordinoima asiantuntijaryhmä, jonka jäsenten yhteisenä tavoitteena on edistää turvallisuutta sekä kehittää palontorjuntatekniikan ylläpitoa, laatua ja teknisiä mahdollisuuksia. Ryhmään kuuluu palontorjuntaan liittyvien teknisten yhdistysten ja paloturvallisuuden organisaatioiden edustajia.

Lue myös