Palontorjuntatekniikan arvoa ja hyötyä ei edelleenkään täysin ymmärretä
Tuhoisa tulipalo on yksi suurimmista riskeistä, joita yritys voi kohdata. Pahimmillaan se rampauttaa yrityksen joko pitkäksi aikaa tai kokonaan. Silti paloturvallisuuden investoinneista tingitään liian usein, tai ne tehdään vain minimivaatimusten mukaan.
Joka viidennessä määräaikaistarkastetussa kiinteistössä on puutteita palontorjuntatekniikan ylläpidossa. Tieto käy ilmi palontorjuntatekniikan määräaikaistarkastusten tilastoista, joita Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön koordinoima palontorjuntatekniikan kehitysryhmä on koonnut.
Puutteet kiinteistöjen palontorjuntatekniikassa ovat koskeneet laitteistojen ja talotekniikan yhteistoiminnan varmistamista. Lisäksi dokumentointia on jäänyt tekemättä ja jopa huollot kokonaan hoitamatta.
– Valitettavasti paloturvallisuuden ja varsinkin palontorjuntatekniikan kuten paloilmoittimien ja sammutuslaitteistojen arvo ja vaikutus kustannustehokkuuteen käsitetään ja niihin panostetaan riittävästi vasta sen jälkeen, kun paloriski on konkretisoitunut ja palo on päässyt tekemään laajoja vahinkoja, sanoo palontorjuntatekniikan asiantuntija Lauri Lehto Suomen Pelastusalan Keskusjärjestöstä.
Palontorjuntatekniikka vaatii huoltoa kuten muukin talotekniikka
– Kaikki laitteistot vaativat ikääntyessään ylläpitoa. Valitettavan usein laitteistojen oletetaan olevan niin sanotusti huoltovapaita. Laitteistojen huoltoon kuuluu säännöllisten kuukausikokeiden lisäksi esimerkiksi sammutuslaitteistojen paineletkujen uusimisia, likaantuneiden ilmaisimien tai akkujen vaihtoja tai säiliöiden koeponnistuksia asianmukaisen toiminnan varmistamiseksi, sanoo palontorjuntatekniikan kehitysryhmään kuuluva Palonilmaisualan yhdistyksen puheenjohtaja Matti Helkamo.
– Turvallisessa kiinteistössä on huomioitu sekä kiinteistön että palontorjuntatekniikan elinkaari. Jo suunnittelu- ja hankintavaiheessa tulisi miettiä, miten eri järjestelmät tukevat toisiaan, sekä miten huolto ja modernisointi on varmistettu, sanoo palontorjuntatekniikan kehitysryhmään kuuluva Elisa Oyj:n turvallisuuspäällikkö Olli Aromaa.
Kyse ei ole vain laitteista – vaan ihmisistä ja toiminnan jatkuvuudesta, joita laitteilla suojataan
Esimerkiksi kauppakeskusten paloturvallisuudessa pitää huomioida ihmismassojen hallinta erilaisissa tilanteissa. Silloin integroidulla paloilmoittimella ja poistumishälytys- ja kuulutusjärjestelmällä on erityisen tärkeä rooli, jotta ihmisiä pystytään ohjaamaan samalla, kun palohälytyksen syytä selvitetään. Tämän jälkeen annetaan tarvittavat ohjeet toiminnasta, kun syy on selvillä, jotta välittömästä vaarasta saadaan ihmiset tarvittaessa nopeasti turvaan, hallitusti. Hyvä tekniikka tarvitsee näissä tilanteissa myös osaavaa henkilökuntaa, joka tukee esimerkiksi ihmisten hallinnassa hälytystilanteiden aikana.
– Jos rakennuksissa olisi sopiva ja toimiva palontorjuntatekniikan ratkaisu, hyvä paloturvallisuuskulttuuri ja osaava henkilökunta, tavoitettaisiin parhaalla mahdollisella tavalla tilanne, ettei palo pääsisi edes syttymään tai vähintäänkin vahingot saataisiin rajattua mahdollisimman pieniksi, Lehto sanoo.
Palontorjuntatekniikan kehitysryhmä on laatinut sarjan toimintamalleja, joissa nostetaan esille palontorjuntatekniikan kokonaisuuden hallintaa ja arviointia. Toimintamallit on löydettävissä SPEKin sivuilta.
Lue myös artikkeli:
