Uutiset

Palontorjuntatekniikan tarkastuksia tehdään kiinteistöissä usein väärään aikaan: joko liian aikaisin tai liian myöhään. Liian aikaisin tehty tarkastus ei hyödytä, koska palontorjuntatekniikka on käyttöönottohetkellä keskeneräistä. Toisaalta palontorjuntatekniikan tarkastus tapahtuu joskus vasta silloin, kun sen yhteensovittaminen esimerkiksi uusiin teknisiin vaihtoehtoihin on liian myöhäistä.

Kaksi huomioliiveihin pukeutunutta henkilöä tarkastaa paloilmoittimia.

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö ja Tampereen yliopisto ovat selvittäneet yhdessä palontorjuntatekniikan luotettavuutta ja laadunhallintaa. Tutkimustulosten perusteella palontorjuntatekniikan tarkastuksissa on kehitettävää.

– Jos tarkastuksia tilataan ja tehdään ennen kuin asennus on valmis, on menty monessa kohtaa vikaan. Esimerkiksi laitteistojen määrittely riittävän aikaisessa vaiheessa rakennushankkeessa on ollut puutteellista ja aikataulut epärealistisia, toteaa palontorjuntatekniikan asiantuntija Lauri Lehto SPEKistä.

Paloilmoittimet ja muu tekniikka vaikuttavat rakennusten turvallisuustasoon. Niiden asennukset ja vaatimustenmukaisuus varmistetaan tarkastuksilla.

Tutkimuksen mukaan palontorjuntatekniikka on varmennustarkastuksissa usein keskeneräinen. Silloin tarkastuksessa jää usein huomaamatta ongelmia, jotka selviävät vasta myöhemmin. Ongelmat liittyivät aikatauluihin, joita pidettiin työmailla lähtökohdiltaan usein epärealistisina.

Puutteita väärissä laitteissa ja epäselvässä vastuunjaossa

Hankaluuksia lisää se, että palontorjuntatekniikka koostuu monesta eri palasesta, jotka pitää sovittaa yhteen. Kun tarkastus tehdään keskeneräiselle palontorjuntatekniikalle, lisääntyvät havaitut puutteet.

Se pakottaa kolmannen osapuolen tarkastajan palaamaan niihin uudestaan, kun laitteistokokonaisuuden asennus on valmis. Kokonaisuutta ei voi myöskään tarkastaa käytännössä, jos se ei ole valmis, jolloin tarkastaja joutuu lähes sokeasti luottamaan laitetoimittajan dokumentaatioon. Tämä tekee laitteiston ja muun talotekniikan yhteensovittamisesta hankalaa.

Muita palotorjuntatekniikan laadullisia puutteita ovat tutkimuksen mukaan vääränlaiset paloilmaisimet, paikantamiskaavioiden puutteet ja epäselvät vastuunjaot. Keskeiseksi haasteeksi nähtiin pitkäaikaiset puutteet, jotka toistuvat ja jäävät korjaamatta tarkastusten jälkeen.

Jatkotutkimustarpeeksi määriteltiin palontorjuntatekniikan ohjeistus, joka selventäisi vastuukysymyksiä ja parantaisi laadunhallintaa. Keväällä 2024 on alkanut SPEKin ja Tampereen yliopiston uusi tutkimushanke, joka valmistuu vuonna 2025.

Lue myös