Palontorjuntatekniikka huomioitava osana talotekniikkaa
Nykyaikaisissa rakennuksissa palontorjuntatekniikka on yhä vahvemmin integroitu rakennuksen muuhun tekniikkaan. Kauppakeskuksen palohälytyksestä tulee seurata automaattisesti toimintoja, joilla palo saadaan rajattua ja sammutettua. Lisäksi on äärimmäisen tärkeää, että ihmiset saadaan tarvittaessa ohjattua turvallisesti ulos ja liiketoiminnalle aiheutuvat riskit saadaan minimoitua. Tämä edellyttää teknisiä ratkaisuja, joissa erilaiset laitteistot on kytketty yhteen.
Jotta rakennuksesta ja sen sisältämästä tekniikasta saadaan toimiva paloturvallinen kokonaisuus, tarvitaan sähkösuunnittelusta ja palontorjuntatekniikasta vastaavien ammattilaisten välistä koordinointia ja tiedonvaihtoa. Paloturvallisessa rakennuksessa paloilmoittimen tunnistaessa palon, paloturvalaitteiden ja kiinteistötekniikan yhteistoiminta johtaa toivottuihin lopputuloksiin: sammutuslaitteistot käynnistyvät, sähköiset lukitukset aukeavat, ilmastointi sulkeutuu ja savunpoisto käynnistyy. Lisäksi rakennuksessa saattaa olla valaistusta ja kuulutuksia, jotka helpottavat ihmisten turvallista poistumista.
Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön koordinoima palontorjuntatekniikan kehitysryhmä on julkaissut toimintamallin, joka on tarkoitettu nimenomaan sähköalan ja palontorjuntatekniikan ammattilaisille. Tavoitteena on saada yhdenmukaistettua sekä uudisrakentamisessa että saneerauskorjausten yhteydessä tehtävää palontorjuntatekniikkaa koskevaa dokumentaatiota. Yhdenmukainen dokumentaatio helpottaisi sekä palontorjuntatekniikan laitteistojen tarkastamista, käyttöönottoa että käyttöä.
Rakennuksen palontorjuntatekniikan huolellinen dokumentaatio ratkaisisi monta ongelmaa
Sähkösuunnittelusta ja palontorjuntatekniikan suunnittelusta vastaavilla ammattilaisilla on oltava ymmärrystä eri laitteistotekniikoiden toiminnasta ja vaikutuksesta toisiinsa. Lisäksi on löydyttävä ymmärrystä teknologian kehityksestä sekä laitteistojen suunnitteluun vaikuttavien säädösten vaikutuksesta.
– Rakennusten palontorjuntatekniikan ratkaisuista on oltava dokumentaatio, josta tulee käydä ilmi, millä kriteereillä kyseiseen ohjauskokonaisuuteen on päädytty. Tämä helpottaa laitteistototeutuksen kriteereiden selvittämistä myös jatkossa ja erityisesti laitteistojen ylläpitoa ja toiminnan varmistamista, sanoo palontorjuntatekniikan asiantuntija Lauri Lehto Suomen Pelastusalan Keskusjärjestöstä.
– Jos rakennuksen palontorjuntatekniikka ja siitä kertova dokumentaatio ovat kunnossa, varmistetaan parhaalla tavalla häiriötön toiminta arjessa niin, ettei palosta tai tekniikasta aiheutuisi keskeytyksiä esimerkiksi kauppakeskuksen toimintaan. Ja palon sattuessa, rakennus olisi merkittävästi helpompi ottaa takaisin käyttöön palon torjunnan jälkeen. Olennaista on siis paitsi se, että palo saadaan torjuttua tai pysäytettyä ja ihmiset turvaan, myös se, että tilat saadaan pian takaisin käyttöön, sanoo liiketoimintajohtaja Matti Helkamo (Siemens) Palonilmaisualan yhdistyksestä.
Rakennushankkeet ovat usein pitkiä ja suunnittelu kestää, jolloin myös henkilökunta vaihtuu ja koordinointia tarvitaan, ettei tieto häviä matkan varrella. Joissain tapauksissa haavoittuvuus kohdataan konkreettisesti ylläpidon aikana. Tällöin laitteistojen kokonaisuudesta ei ole ollut tietoa eikä tarvittavia huoltoja ja yhteistoiminnan testejä ole tehty. Ylläpidon aikana tehdyt selvitys- sekä korjaustyöt lisäväät ylimääräisiä kuluja.
– Tärkeintä on jo lähtötilanteessa tehdä järjestelmäkartoitus ja kuvaus, jotta tiedetään, mitä ollaan toteuttamassa. Muutoin ollaan tilanteessa, että rakennukseen asennetaan yksittäisiä laitteistoja, eikä kaikkia palontorjuntatekniikan ja kiinteistötekniikan välisiä yhteyksiä tunnisteta, sanoo johtava asiantuntija Timo Nevalainen (suunnittelutoimisto Granlund), joka edustaa palontorjuntatekniikan kehitysryhmässä laitteistosuunnittelua.
Tarkastukset ovat osoittaneet puutteita
Palontorjuntatekniikan laitteistojen määräaikais- ja käyttöönottotarkastuksissa on käynyt ilmi, että dokumentaatiossa ei ole aina riittävästi kerrottu, mikä toiminne ohjaa tai valvoo mitäkin järjestelmän osaa. Tällöin tarkastajille ei käy riittävän selvästi esille, kuinka ohjaus- ja valvontakokonaisuuksien on haluttu toimivan.
– Tällä hetkellä paloilmoittimien tarkastuksissa löytyneistä puutteista 20 prosenttia liittyy dokumentaatioon ja paloilmoittimien paikantamiseen, 15 prosenttia ilmaisimien sijoitukseen sekä 10 prosenttia ohjauksiin. Sammutuslaitteistojen puolella 20 prosenttia paikantamiseen ja dokumentaatioon sekä 20 prosenttia venttiili ja sammutuskeskuksiin, sanoo tarkastaja Petri Puttonen (Alarm Control), joka edustaa palontorjuntatekniikan kehitysryhmässä tarkastuslaitoksia.
Dokumentoinnissa unohdetaan usein, että myös pelastuslaitoksen edustajan tulee pystyä riittävässä määrin tunnistamaan ohjausten toiminta ja kuinka niihin vaikutetaan. Pelastuslaitoksen henkilökunnalla ei ole kohdekohtaista koulutusta ja valvonnassa tukeudutaan nopeasti saatavilla oleviin tietoihin laitteistosuunnitelmista ja niiden täyttymisestä.
– Pelastuslaitoksen edustajan on paloturvalaitteiden suunnitelutietoja esitettäessä pystyttävä varmistumaan paloturvalaitteiden kokonaisuuden toiminnasta ja tarvittavan turvallisuustason täyttymisestä. Tämä ei onnistu puutteellisilla tiedoilla, sanoo palotarkastaja-asiantuntija Kimmo Kartano (Helsingin pelastuslaitos), joka edustaa kehitysryhmässä pelastuslaitosten kumppanuusverkostostoa.
