Uutiset

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön tekemissä palovaroittimien rasituskokeissa selvisi, että palovaroittimet ja niiden käyttöohjeet poikkeavat huomattavastikin toisistaan. Kun taloyhtiön asuntoihin ollaan hankkimassa palovaroittimia, kannattaa niiden ohjeisiin perehtyä huolella. Eroja voi olla esimerkiksi paristojen kestossa ja varoittimien testauksessa sekä ohjeen ja pakkaustekstin välillä.

Palovaroittimia, jotka on avattu niin, että sisällä oleva tekniikka näkyy.

– On mahdollista, että laitteen mukana tuleva paristo on vanhentunut jo ennen käyttöönottoa tai että laitteen kirjallinen ohje ilmaisee pariston keston eri tavalla kuin pakkauksen kanteen painettu teksti, sanoo SPEKin palontorjuntatekniikan asiantuntija Lauri Lehto.

– Rasituskokeissa erään palovaroittimen pariston virta riitti vuoden testijakson jälkeen vain lyhyeen hälytysääneen, jonka jälkeen varoitin hiljeni, Lehto kertoo.

Jotta palovaroitin tunnistaa savun riittävän nopeasti, se tulisi suositusten mukaan uusia 5–10 vuoden välein. Tehdyt rasituskokeet tukevat tätä ohjetta.

Testinappia painamalla selviää palovaroittimen toimivuus

Palovaroittimien käyttäjän eli asukkaan tulee toimia laitteiden mukana tulleiden ohjeiden mukaisesti ja testata palovaroittimet säännöllisesti. Painamalla testinappia selviää hälytyksen kuuluvuus ja toimivuus. Samalla voidaan varmistua siitä, että paristokäyttöisten palovaroittimien paristoissa on riittävästi virtaa.

– Palovaroittimien ohjeisiin on fiksua tutustua taloyhtiössä ennen hankintaa, jotta tiedetään, mitä ollaan hankkimassa. Näin myös huoltotoimet ja asukkaiden ohjeistus voidaan suunnitella paremmin, toteaa Lehto.

Vuoden 2026 alusta kiinteistön omistaja, kuten taloyhtiö, on vastuussa siitä, että asunnoissa on toimivat palovaroittimet. Asukkaan on jatkossakin itse testattava palovaroittimet säännöllisesti ja ilmoitettava vioista.

Palovaroittimet tarvitsevat säännöllistä huolenpitoa

SPEKissä tehdyissä rasituskokeissa palovaroitinpakkauksista otettuja käyttämättömiä paristoja säilytettiin kosteissa, kylmissä sekä normaaleissa huoneolosuhteissa. Niiden varaus testattiin koejakson päätteeksi.

Palovaroittimia rasitettiin kosteissa ja normaaleissa huoneolosuhteissa. Niiden toiminta testattiin kuukausittain ja herkkyys mitattiin koejakson jälkeen.

– Näiden rasituskokeiden perusteella voidaan sanoa, että palovaroittimen toimivuus varmistetaan järjestelmällisellä ylläpidolla. Siihen kuuluvat säännöllinen testaus, paristojen vaihto ja vanhentuneen varoittimen vaihtaminen uuteen, Lehto sanoo.

Palovaroittimien hankinnassa kannattaa ottaa huomioon niiden sijoittelu, käytettävyys ja tekniset ominaisuudet. Ilman huolellista suunnittelua varoitin voi osoittautua vikahankinnaksi ja edessä voi olla toivottua lyhyempi uusimisväli ja kustannusten nousu.

Lue myös