Automaattiset vesisammutuslaitteistot ovat luotettavia ihmishenkien ja omaisuuden turvaajia. Laitteistoilla on erityisen tärkeä rooli asumisturvallisuuden parantajana. Paloturvallisuustekniikan kehitysryhmä painottaa, että niin vesisumu- kuin sprinklerisuojaus on tehokkain tapa ehkäistä varsinkin toimintarajoitteisten ihmisten palokuolemia.
Automaattiset sammutuslaitteistot on suunniteltu sammuttamaan tulipalo tai rajaamaan sitä, kunnes pelastushenkilöstö ehtii paikalle. Laitteisto reagoi tilan kohonneeseen lämpötilaan ja laukeaa. Amerikkalaisen tutkimuksen mukaan suuttimet laukesivat 92 prosentissa sellaisia tulipaloja, joissa rakennus oli suojattu sprinklereillä.
Laitteistot ovat hyvin toimintavarmoja, eikä erheellisiä laukeamisia juurikaan tapahdu. Lisäksi laitteiston kaikki suuttimet eivät laukea kerralla vaan vain ne, joihin kohonnut lämpötila pääsee vaikuttamaan.
Tositilanteessa toimiessaan automaattisten sammutuslaitteistojen kuuluukin tuottaa suuttimesta vettä, kunnes ne kytketään pois päältä. Toiminnasta johtuvat vesivahingot ovat todennäköisesti pienemmät kuin vapaasti edenneen tulipalon aiheuttamat palo- ja savuvahingot. Suomessa kestää hälytyksestä keskimäärin 17 minuuttia sammutustöiden alkamiseen. Siinä ajassa hallitsematon palo kehittyy radikaalisti ja saattaa myös vaarantaa ihmishenkiä.
– Sprinklerin laukeaminen ei suurenna tulipalojen kokonaisvahinkoja, tiivistää johtava palotatarkastaja Esko Rantanen Helsingin pelastuslaitokselta.
Varsinkin ikäihmisten ja toimintarajoitteisten henkilöiden asumisen paloturvallisuutta voidaan parantaa merkittävästi sammutuslaitteiston asentamisella. Ikäihmisten määrän nopea kasvu on haaste myös asumisen turvallisuuden näkökulmasta. Siirrettävät sammutuslaitteistot ovat yksi ratkaisu tilanteen parantamiseksi.
Paloturvallisuuslaitteet täydentävät toisiaan
Parhaiten paloturvallisuus toteutuu, kun riskitilanteet tunnistetaan ajoissa eikä tilanne pääse kehittymään paloksi. Palontorjunta on aina ajateltava kokonaisuutena, ja siksi sammutuslaitteiston suojauksen lisäksi myös paloilmoitin parantaa turvallisuutta. Paloilmoittimen avulla tieto alkavasta palosta välittyy luotettavimmin ja todennäköisesti ensimmäisenä, yleensä hätäkeskukseen. Paloilmoitin antaa aikaa reagoida tilanteeseen mahdollisimman aikaisin, ja sammutuslaitteisto mahdollistaa palotilanteessa turvallisen poistumisen ja pelastustoiminnan.
Suojaus automaattisella sammutuslaitteistolla ei tee muita sammutustoimenpiteitä tarpeettomiksi.
– Kun sprinkleri on rajannut ja hillinnyt tulipaloa, pelastushenkilöstö saa tilanteen nopeammin hallintaansa. Samalla sammutuslaitteisto parantaa palomiesten työturvallisuutta, sanoo Esko Rantanen
Amerikkalaisen tutkimuksen mukaan sammutuslaitteiston toimimattomuus liittyy hyvin usein ihmisen toimintaan. 59 prosentissa tapauksista, joissa laitteisto ei toiminut, se oli kytketty pois toiminnasta. Muita keskeisiä virheitä olivat laitteiston sulkeminen tulipalossa liian aikaisin sekä huollon puute. Tekninen vika laitteessa oli syynä toimimattomuuteen vain seitsemässä prosentissa tapauksista.
Ihmisen ja rooli korostuu erityisesti laitteistojen ylläpidossa. Oleellista on, että sammutuslaitteistoja huolletaan asianmukaisesti, jotta ne tarvittaessa toimivat moitteettomasti. Huollon laiminlyönti saattaa johtaa rakennuksessa olevat henkilöt hengenvaaraan sekä aiheuttaa suuria taloudellisia menetyksiä.
– Sprinkleri on ensimmäisenä palopaikalla, mutta se toimii vain, jos laitteisto on pidetty kunnossa ammattitaitoisesti ja vastuuntuntoisesti, tähdentää Arja Rantala Sprinkleriteknisestä yhdistyksestä.
Palontorjuntatekniikan kehitysryhmä painottaa, että on tärkeää suunnitella paloturvallisuus kokonaisuutena. Asianmukaisella ylläpidolla ja huolletulla laitteistolla varmistetaan kohteen toiminnan jatkuvuus.
– Mikään tekninen toteutus ei koskaan poista kohteista ihmisen toiminnan tarvetta, painottaa turvallisuusasiantuntija Lauri Lehto Suomen Pelastusalan Keskusjärjestöstä.
Palontorjuntatekniikan kehitysryhmä on asiantuntijaryhmä, jonka jäsenten yhteisenä tavoitteena on edistää turvallisuutta sekä kehittää palontorjuntatekniikan ylläpitoa, laatua ja teknisiä mahdollisuuksia. Ryhmään kuuluu asiantuntijoita palontorjuntaan liittyvien teknisten yhdistysten ja paloturvallisuuden organisaatioiden edustajia.
Lisätietoja:
https://www.spek.fi/palontorjuntatekniikka, tekniikka@spek.fi
Arja Rantala, Sprinkleritekninen yhdistys, puh. 0400 811 734
Esko Rantanen, Pelastuslaitosten Kumppanuusverkosto, puh. 09 310 1651
Lauri Lehto, Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö, puh. 040 358 3810