Uutiset

Oikein toteutetut paloturvallisuuslaitteistot ehkäisevät tulipalosta aiheutuvia vahinkoja koko elinkaarensa ajan. Perusteellinen esisuunnittelu ja lähtötietojen kartoitus korostuvat, jotta laitteistot voidaan toteuttaa laadukkaasti. Palontorjuntatekniikka.fi-sivuilta on nyt saatavissa laajan asiantuntijayhteistyön pohjalta tehtyjä toimintamalleja laitteistojen laadun kehittämiseksi.

Palontorjuntatekniset laitteet parantavat ihmisten ja rakennusten turvallisuutta tehokkaasti. Palontorjunnan laitteistojen asianmukainen kunto on pystyttävä aina varmistamaan ja paloilmaisin- ja sammutuslaitteistojen toteuttamiseen on olemassa standardit ja säädökset. Laitteet on myös huollettava ja tarkastettava asianmukaisesti.

On siis tärkeää, että palontorjuntalaitteistoja toteutetaan ja suunnitellaan asianmukaisesti, jotta ne myös toimivat, kuten on suunniteltu.

– Puutteet voivat johtaa laitteiston toimintavarmuuden heikentymiseen, jolloin laitteisto ei pysty täyttämään sille asetettua tehtävää ja pysäyttämään paloa, painottaa turvallisuusasiantuntija Lauri Lehto Suomen Pelastusalan Keskusjärjestöstä.

SPEKin koordinoiman Palontorjuntatekniikan kehitysryhmän laatimat ja tekniikan laatua kehittävät toimintamallit on kerätty sivulle www.palontorjuntatekniikka.fi. Ryhmän omien toimintamallien lisäksi sivuilla on kahden muun teknisen työryhmän ohjeistukset.

Tarkastuslaitosten sääntötulkintatyöryhmä on koonnut yhteen sammutuslaitteistoihin liittyviä sääntötulkintoja. Tulkintojen tarkoituksena on yhtenäistää sammutuslaitteistoihin liittyviä käytäntöjä ja lisätä tarkastuslaitosten yhteistyötä. Ryhmässä toimivat Tukes ja tarkastuslaitokset (Caj Munck, Vastuuhenkilö, Oy Alarm Control Alco Ab, Petri Mononen, Tarkastuspäällikkö, DEKRA Industrial Oy ja Seppo Välikangas, Johtava asiantuntija – Sammutuslaitteistot, Inspecta Tarkastus Oy).

Toimintamallit-sivulla on myös Paloilmoitinsuositustyöryhmän julkaisut. Ryhmän tehtävänä on käsitellä sille esitettyjä tulkintaongelmia aiheuttavia ammatillisia kysymyksiä ja antaa niistä suosituksia. Ryhmän kannanotot tukevat tarkoituksenmukaisten ratkaisujen tekemistä paloilmoitintöiden kannalta ongelmalliseksi koetuissa tilanteissa niin laitteistojen suunnittelun, toteutuksen kuin ylläpidonkin näkökulmasta.

Kehitysryhmän toimintamallit – kättä pidempää laitteistojen haltijoille

Yhä useammin palontorjuntatekniikan toteuttamiseksi joudutaan kuitenkin tekemään kohdekohtaisia teknisiä ratkaisuja. Toisinaan tällaisten ratkaisujen lopputulokset ovat olleet laadullisesti kirjavia ja aiheuttaneet haasteita myös laitteiston ylläpitoon. Laitteistojen toimintaa ei ole pystytty käyttöönoton tai määräaikaistarkastusten yhteydessä varmistamaan.

– Puutteellinen suunnittelu ja laadunhallinta asettavat haasteita myös laitteiston ylläpitoon. Lisäksi laitteistoratkaisuissa on otettava huomioon laitteiston soveltuvuus kohteeseen, Lehto sanoo.

Soveltumiseen vaikuttavat kohteen olosuhteet, laitteistojen käyttötarkoitus sekä laitteistojen keskinäinen yhteensopivuus. Ne on otettava huomioon ratkaisujen koko elinkaaren ajan, jotta turvallisuus toteutuu, kuten on suunniteltu.

Laitteistojen kunnossapidosta vastaavat rakennuksen omistaja ja haltija. Heitä varten Palontorjuntatekniikan kehitysryhmä tuottaa jatkuvasti materiaaleja.

– Kehitysryhmän julkaisemat toimintamallit materiaaleineen soveltuvat eri toimijoille. Sisällöt ovat neuvoa antavia. Ne eivät korvaa voimassa olevia standardeja, asetuksia tai muuta alalle julkaistua säädäntöä. Niiden vaatimukset on täytettävä laitteistojen toteutuksissa ja ylläpidossa, Lehto täsmentää.

Lisätietoa:

Palontorjuntatekniikkaan liittyvissä kysymyksissä voi kysyä sähköpostitse osoitteesta tekniikka@spek.fi
Turvallisuusasiantuntija Lauri Lehto, 040 358 3810

Lue myös