Taloyhtiön vastuu

Viimeistään vuoden 2026 alusta rakennuksen omistajan, kuten taloyhtiön, pitää olla huolehtinut siitä, että asunnoissa on riittävä määrä toimintakuntoisia palovaroittimia tai muita laitteita, jotka havaitsevat mahdollisimman aikaisin alkavan tulipalon ja varoittavat asunnossa olevia.

Rakennuksen omistajan on myös pidettävä palovaroittimet ja muut laitteet toimintakunnossa.

Vastuu siirtyy rakennuksen omistajalle riippumatta siitä, onko talossa paristokäyttöiset tai sähköverkkoon liitetyt palovaroittimet.

Mikä on riittävä määrä palovaroittimia? Katso kohta 6.

Lakimuutoksen tavoitteena on parantaa turvallisuutta ja varmistaa, että kaikissa asunnoissa on toimiva palovaroitin.

Palovaroittimien asennuksessa ja määrässä on ollut kodeissa ongelmia. On havaittu, että suuressa osassa kuolemaan johtaneissa tulipaloissa palovaroitinta ei ole ollut tai se ei ole toiminut.

Kaikki ihmiset eivät kykene itsenäisesti huolehtimaan palovaroittimista. Lisäksi keneltä tahansa saattaa unohtua palovaroittimista huolehtiminen.

Uudistus koskee asuntojen palovaroittimia.

Jos kiinteistöön kuuluu asuntojen lisäksi muita tiloja, jotka on tarkoitettu yöpymiseen, niihin tulee myös asentaa palovaroittimet.

Jos näihin tiloihin ei asenneta palovaroittimia, rakennuksen omistajan tulee kieltää niissä yöpyminen.

Keskeistä vastuun kannalta on se, tietääkö rakennuksen omistaja siitä, että tiloja käytetään yöpymiseen.

Omakoti-, rivi- ja erillistaloissa jokainen kerros sekä niihin yhteydessä olevat kellarikerrokset ja ullakot on varustettava vähintään yhdellä palovaroittimella.

Ullakoilla ja kellarikerroksilla ei tarkoiteta asuintiloista eristettyjä, kylmiä tiloja. Näiden tilojen suojaus voidaan tarvittaessa tehdä esimerkiksi vaihtelevia sääolosuhteita kestävillä lämpöilmaisimilla tai -varoittimilla.

Taloyhtiön kannattaa tehdä palovaroittimien nykytilan kartoitus lain siirtymäaikana 2024–2025. Kartoituksessa selvitetään ylläpitoon kuuluvat palovaroittimet ja niiden riittävä määrä.

Pelastuslain mukaan rakennuksen omistajalla tai hänen edustajallaan on jo siirtymäaikana oikeus päästä huoneistoon, kun se on välttämätöntä palovaroittimien hankinta- ja kunnossapitovelvollisuuden toteuttamista varten.

Rakennuksen omistajalla on oikeus käydä asukkaan huoneistossa sovitusti. Katso kohta 23.

Hyvissä ajoin ennen siirtymäajan päättymistä kannattaa myös päättää, millaiset palovaroittimet hankitaan.

Jos päätetään pitää asunnoissa jo olevat palovaroittimet, tulee taloyhtiön kartoittaa palovaroittimien jäljellä oleva tekninen käyttöikä sekä palovaroittimien määrän riittävyys tai tuleeko määrää täydentää. Näin kunnossapito voidaan suunnitella kunnolla.

Asukkaiden sekä taloyhtiön välillä sovitaan menettelytavoista niissä tilanteissa, joissa taloyhtiö päättää jatkaa asukkaiden hankkimien palovaroittimien ylläpitoa.

Lakiuudistus edellyttää, että palovaroittimet on hankittu ja asennettu asuntoihin viimeistään vuoden 2025 päättyessä, mutta taloyhtiö voi ottaa palovaroittimet vastuulleen jo ennen tätä.

Muistilista rakennuksen omistajalle:

• Tehkää nykytilanteesta kattava kartoitus, joka antaa kokonaiskuvan ja pohjan tarvittaville toimenpiteille. (katso kohta 4)
• Määritelkää, mitä ominaisuuksia palovaroittimilta ja niiden paristoilta haluatte. Ottakaa huomioon
  • Palovaroittimien ja paristojen käyttöikä
    • esimerkiksi yhden vuoden paristot vaativat vaihtoa joka vuosi, mikä vaikuttaa huoltoon ja kustannuksiin
  • Pitäisikö palovaroittimessa olla vaimennustoiminto vai ei
  • Liitetäänkö palovaroittimet yhteen niin, että yhden hälyttäessä saman asunnon kaikki palovaroittimet hälyttävät
• Laskekaa tarvittavien palovaroittimien määrä.
  • Lisätietoa palovaroittimien määrästä ja palovaroitinlaskuri
  • Ottakaa huomioon suojattavien tilojen muoto ja syttymisvaaraa aiheuttavat asiat.
• Laatikaa suunnitelma palovaroittimien asentamiseksi ja varmistakaa, että asentaja osaa sijoittaa ne oikein.
  • Taloyhtiö vastaa palovaroittimien asentamisesta.
  • Vastuu asentamisesta sisältää vastuun arvioida palovaroittimien oikea sijoittelu ja riittävä määrä.
  • Lisätietoja palovaroittimien sijoittelusta asunnossa
• Laatikaa suunnitelma ylläpitoa varten.
  • Palovaroittimien huolto ja kunnossapito suunnitellaan valmistajan tai maahantuojan ohjeita hyödyntäen.
  • Huollon ja kunnossapidon toteutumista on hyvä seurata kirjallisesti.
• Laatikaa selkeät ohjeet asukkaille, muun muassa säännöllisestä testauksesta ja vikatilanteista ilmoittamisesta.

Huomaa:

Jos palovaroitinta ei saa vaimennettua aiheettomassa hälytyksessä, asukas saattaa rikkoa palovaroittimen sen hiljentämiseksi. Tästä aiheutuu kustannuksia kaikille osapuolille.

Aiheettomia hälytyksiä voidaan välttää, kun palovaroitinta ei sijoiteta keittiöön.

Pelastuslain mukaan asunnossa on oltava riittävä määrä palovaroittimia tai muita laitteita, jotka mahdollisimman aikaisin havaitsevat alkavan tulipalon ja varoittavat asunnossa olevia.

Laki tai asetus eivät tarkemmin kerro, miten palovaroittimien riittävä määrä ja sijoittelu arvioidaan. Palovaroitinasetus ohjaa ottamaan huomioon tilojen muodon ja syttymisvaaraa aiheuttavat toiminnot. Näiden arviointi jää rakennuksen omistajan vastuulle.

SPEK suosittelee palovaroittimia ainakin kaikkiin makuuhuoneisiin ja eteiseen.

Palovaroittimien määrässä ja sijoittamisessa tulee ottaa huomioon:

• huoneiston pinta-ala
• tilojen muoto
• erityistä syttymisvaaraa aiheuttavat toiminnot (esimerkiksi sähkö- ja akkulaitteet ja missä niitä ladataan)
• palovaroittimen hälytysäänen kuuluvuus asunnon kaikkiin osiin, joissa oleskellaan.

Ota huomioon myös tämä:

• Ihminen on erityisessä riskissä, kun hän nukkuu. Siksi kaikissa makuuhuoneissa on tärkeä olla palovaroitin.

Palovaroittimia on oltava vähintään yksi kappale jokaista alkavaa 60 m2 kohden. Lisäksi jokaisessa kerroksessa on oltava vähintään yksi palovaroitin.

Yksi palovaroitin on harvoin riittävä määrä 60 neliön asunnossa.

Palovaroittimen vikaantumisesta aiheutuva turvallisuusriski on merkittävästi suurempi, jos asunnossa on vain yksi palovaroitin.

Lue lisää palovaroittimien määrästä ja laske, mikä on riittävä määrä palovaroittimia.

Lue lisää palovaroittimien sijoittelusta erilaisissa asunnoissa.

Tulipalosta pelastautuminen on kiinni minuuteista. Palovaroittimien tulee olla paikoissa, joissa ne voivat reagoida savuun nopeasti. Näin asunnosta pääsee poistumaan mahdollisimman nopeasti.

Savun leviämistä rajoittavat tilan muodot, kuten seinät ja ovet sekä katon muodot, jotka saattavat ohjata savua tiettyyn suuntaan tai hidastaa sen etenemistä palovaroittimen luo.

Esimerkkejä ongelmatilanteista:

Jos makuuhuoneessa ei ole palovaroitinta:
Savukaasut voivat olla tainnuttavan myrkyllisiä huoneen sisällä, ennen kuin savu pääsee huoneesta ulos esimerkiksi eteisen palovaroittimelle saakka. Asukas ei huomaa paloa ajoissa eikä kykene poistumaan.

Jos olohuoneessa ei ole palovaroitinta:
Jos ovet ovat tiiviitä, tulipalo saattaa olla pitkälle kehittynyt siinä vaiheessa, kun savu pääsee leviämään toisessa huoneessa olevaan palovaroittimeen. Esimerkiksi olohuoneessa syttynyt tulipalo voi estää poistumisen asunnosta, jos vain makuuhuoneeseen on asennettu palovaroitin. Savu täyttää asunnon uloskäynnit ennen kuin makuuhuoneen palovaroitin hälyttää.

Palovaroittimia ei kannata sijoittaa saunaan, kylpyhuoneeseen tai keittiöön, jossa ruoanvalmistus voi aiheuttaa vääriä hälytyksiä.

Myös kylpyhuoneen oven välitön läheisyys voi aiheuttaa turhia hälytyksiä.

Palovaroittimien sijoittelussa tulisi minimoida turhat hälytykset.

Rakennuksen omistajan eli taloyhtiön on huolehdittava, että palovaroittimia on riittävästi ja että ne on oikein asennettu.

Hankintavelvollisuuteen sisältyy myös paristojen hankkiminen ja vaihtaminen sekä palovaroittimien uusiminen viimeistään niiden teknisen käyttöiän päättyessä tai jos laite vikaantuu.

Kunnossapitovastuu tarkoittaa palovaroittimien säännöllistä ja suunnitelmallista huoltoa ja kunnossapitoa sekä vikailmoituksiin reagoimista.

Rakennuksen omistajan tulee suunnitella palovaroittimien kunnossapidon järjestelyt ja ohjeistaa asukkaita.

Kunnossapitovastuuseen sisältyy yhtiöoikeudellinen valvontavelvollisuus, joka tarkoittaa sitä, että palovaroittimien asennusten, huollon ja kunnossapidon sekä vikailmoituksiin reagoimisen toteutumista seurataan ja poikkeamiin puututaan tehokkaalla tavalla.

Palovaroittimia koskeva vastuu siirtyy rakennuksen omistajalle 1.1.2026, jonka jälkeen rakennuksen omistaja vastaa palovaroittimista niiden tyypistä riippumatta.

Rakennuksen omistaja, kuten taloyhtiö, voi kuitenkin päättää ottaa vastuun palovaroittimista jo aikaisemmin.

Uudisrakennuksissa vastuu sähköverkkoon kytketyistä palovaroittimista on ollut rakennuksen omistajilla sen valmistumisesta lähtien.

Rakennuksen omistajan tulee antaa asukkaille selkeät ohjeet palovaroittimista vähintään suomeksi tai ruotsiksi (taloyhtiön käyttämän kielen mukaan), jotta asukkaat tietävät omat tehtävänsä ja vastuunsa. Ohjeet on suositeltavaa antaa myös englanniksi, jos rakennuksessa asuu vieraskielisiä ihmisiä.

Ohjeissa kerrotaan muun muassa

• millaiset palovaroittimet asuntoon on asennettu
• mihin huoneisiin palovaroittimet on asennettu
• miten palovaroitin testataan
• mitä palovaroittimen eri äänimerkit ja valot tarkoittavat
• miten ilmoitus palovaroittimen vioista tai paristojen loppumisesta tehdään
• asukas ei saa itse poistaa palovaroittimia käytöstä, sillä erityisesti sähköverkkoon kytkettyjen palovaroittimien katosta irrottaminen voi olla jopa hengenvaarallista.
• muut palovaroittimen valmistajan tai maahantuojan antamat, asukkaan kannalta olennaiset ohjeet.

Taloyhtiön on myös ohjeistettava kiinteistön pelastussuunnitelmassa, miten asukkaiden tulee toimia, kun palovaroitin hälyttää.

Esimerkki asukkaalle annettavasta ohjeesta. Ohjetta voi käyttää mallina, mutta se täytyy muokata vastaamaan taloyhtiönne ohjeistusta.

Tehtäviä voi ulkoistaa

Taloyhtiöllä on sopimusvapaus. Se voi sopia haluamansa palveluntarjoajan, kuten huoltoyhtiön, kanssa palovaroittimien kunnossapidon käytännön järjestelyistä.

Rakennuksen omistajan on huolehdittava siitä, että palovaroittimien valmistajan antamat asennus-, huolto- ja tarkastusohjeet otetaan huomioon ja että asukkaiden vikailmoituksiin reagoidaan tarvittaessa kiireellisestikin.

Vastuuta ei voi ulkoistaa

Riippumatta siitä, mikä palveluntarjoaja käytännössä toteuttaa asennukseen ja kunnossapitoon liittyviä tehtäviä, rakennuksen omistajalla on asennuksiin ja kunnossapitoon liittyvä yhtiöoikeudellinen valvontavelvollisuus. Tätä vastuuta ei voi ulkoistaa.

Valvontavelvollisuus tarkoittaa sitä, että omistaja seuraa palovaroittimien asennusta, huoltoa ja kunnossapitoa sekä vikailmoituksiin reagoimista ja puuttuu ongelmiin tehokkaalla tavalla.

Käytännössä tämä tarkoittaa muun muassa riittävien selvitysten pyytämistä palveluntarjoajalta siitä, että palovaroittimien ylläpito toteutetaan sovitun mukaisesti. Tämä voi tapahtua esimerkiksi sähköisen huoltokirjan avulla.

Rakennuksen omistaja voi hankkia palovaroittimien asennuksen ja kunnossapidon palvelut esimerkiksi huoltoyhtiöltä, vartioimis- tai turvasuojausliikkeeltä, paloilmoittimien asennusliikkeeltä tai muulta palveluntarjoajalta.

Jos asukkaat poistavat toistuvasti palovaroittimia tai niiden paristoja käytöstä, on syytä pohtia, onko palovaroittimet oikein sijoitettu. Esimerkiksi keittiöön asennettu palovaroitin voi aiheuttaa virheellisiä hälytyksiä.

Jos syy on muu kuin tekninen tai varoittimien sijoitteluun liittyvä, voi olla tarpeen harkita etävalvottuja palovaroittimia tai paloilmoitinjärjestelmää. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että kiinteistövalvomo, vartioimisliike tai vastaava taho saa ilmoituksen, jos asunnossa oleva palovaroitin hälyttää, on toimintakyvytön tai poistettu käytöstä.

Havaituista puutteista ja niiden korjauksesta on tärkeää pitää kirjaa, jotta havainnot voidaan ottaa huomioon kunnossapidon suunnittelussa.

Rakennuksen omistajan kannattaa jo suunnitteluvaiheessa ottaa huomioon asukkaiden toiminnasta aiheutuvat riskit. Tämä riski voi vaihdella asukkaiden valmiuksien ja toimintakyvyn mukaan.

Taloyhtiö voi asentaa asuntoihin paristokäyttöiset palovaroittimet, jos

• rakennuksessa ei ole valmiiksi sähköverkkoon kytkettyjä palovaroittimia
• esimerkiksi rakentamismääräykset tai rakennuslupa eivät edellytä korkeampaa tasoa, kuten sähköverkkoon kytkettyjä palovaroittimia
• rakennukseen ei ole laadittava poistumisturvallisuuden arviointia, jonka johtopäätelmänä paristokäyttöiset palovaroittimet eivät ole riittäviä poistumisen turvaamiseen.

Asennettavien palovaroittimien tulee olla SFS-EN 14604 mukaisia tuotteita. Palovaroittimen voi korvata myös paloilmoittimella tai EN 54 -standardin mukaisella savuun reagoivalla paloilmaisimella, jossa on kantaäänihälytin.

SPEKin palovaroitinoppaassa kerrotaan tarkemmin palovaroittimiin liittyvistä asioista. Opas löytyy osoitteesta www.spek.fi/oppaat.

Rakennuksen omistaja saa uusia kaikki asunnoissa olevat palovaroittimet.

Kun taloyhtiö päättää asennuttaa asuntoon uudet palovaroittimet, mutta asukas haluaa itse säilyttää omat palovaroittimensa, hänellä on siihen oikeus. Rakennuksen omistaja vastaa pelkästään taloyhtiön hankkimista varoittimista, ja asukas vastaa itse hankkimistaan ja asentamistaan palovaroittimista.

Jos taloyhtiö toteaa kartoituksen myötä, että asunnossa olevat varoittimet ovat toimintakuntoiset ja niitä on riittävästi, se voi päättää ottaa ne ylläpidettäväkseen.

Katso lisätietoa kohdasta 19.

Jos olemassa olevien palovaroittimien käyttöikä riittää, niitä voidaan käyttää uudistuksen voimaantulon jälkeen.

Rakennuksen omistaja voi yhteistyössä asukkaiden kanssa sopia, että taloyhtiö jatkaa jo asennettujen palovaroitinten kunnossapitoa. Tästä huolimatta palovaroitinten riittävyys ja sijoittelu on tarkistettava. Mitä enemmän rakennuksessa tai rakennuksissa on asuntoja, sitä todennäköisemmin kokonaisuudesta tulee tässä ratkaisussa vaikeasti hallittava.

Palovaroittimien tekninen käyttöikä on tyypillisesti 5–10 vuotta, jonka jälkeen ne on uusittava. Uusimisesta ja sen ajankohdasta päättää rakennuksen omistaja. Tällöin tulee ottaa huomioon palovaroittimen valmistajan antamat ohjeet ja ennakoitavissa oleva käyttöikä sekä esimerkiksi palovaroittimen likaantuminen.

Taloyhtiön hallitus voi asennuttaa olemassa olevaa paremman järjestelmän, mutta järjestelmän koosta ja kustannuksista riippuen se voi asunto-osakeyhtiössä edellyttää yhtiökokouksen päätöstä.

Vähäiset parannukset palovaroittimien tekniseen toteutukseen tai ominaisuuksiin sisältyvät tavanomaiseen kunnossapitoon.

Huomaa:

Asunto-osakeyhtiöissä palovaroittimien uusiminen on asunto-osakeyhtiölain 4 luvussa tarkoitettu kunnossapitotyö yleensä siinäkin tapauksessa, että palovaroittimet uusitaan ennen niiden teknisen käyttöiän päättymistä. Palovaroittimien uusiminen on asunto-osakeyhtiön tavanomaista kunnossapitoa.

Yhtiökokouksen päätöstä edellyttävä parannustoimenpide voi olla kyseessä mm. silloin, jos olemassa olevien paristokäyttöisten palovaroittimien tilalle hankitaan EN54-standardisarjan paloilmoittimet. Tällainen voi vaatia merkittäviä johdotus- ja asennustöitä, joilla parannetaan merkittävästi nykytasoa, mutta jotka voivat myös aiheuttaa enemmän kustannuksia.

Jos rakennukseen on jo rakennusvaiheessa asennettu sähköverkkoon kytketyt palovaroittimet, niitä on ylläpidettävä eikä niitä saa vaihtaa paristokäyttöisiin.

Muuten asuntoihin voidaan pääsääntöisesti asennuttaa perinteiset, paristokäyttöiset palovaroittimet myös vuoden 2025 jälkeen.

Palovaroittimien säädösmuutosten yhteydessä ei ole muutettu palovaroittimien laitevaatimuksia eikä palovaroittimien hankintavelvoitetta ole laajennettu esimerkiksi asuinrakennuksen yleisiin tiloihin.

Pelastuslaki ei siis edellytä sähköverkkoon kytkettäviä tai etäluettavia palovaroittimia. Vaatimus sähköverkkoon kytketyistä palovaroittimista koskee vain uudis- ja korjausrakentamista.

Asukkaiden hankkimien palovaroittimien tyyppi, toimintaperiaate, määrä, sijoittelu, virtalähde, ikä ja muut ominaisuudet voivat vaihdella suuresti.

Käytössä olevien palovaroittimien kirjo voi olla haasteellista hallita huollon ja ylläpidon näkökulmasta. Olemassa olevista palovaroittimista voi myös olla hankalaa kerätä luotettavaa tietoa.

Lisäksi vaikka vastuu palovaroittimien hankinnasta ja ylläpidosta siirtyy rakennuksen omistajalle, olemassa olevien palovaroittimien omistusoikeus ei kuitenkaan siirry.

Pelastuslain mukaan rakennuksen omistajalla tai hänen edustajallaan on oikeus päästä huoneistoon palovaroittimien asennukseen ja kunnossapitoon liittyvissä tehtävissä. Tämä oikeus on voimassa jo lain siirtymäaikana 2024–2025.

Käynti huoneistossa on järjestettävä asukkaalle sopivana aikana kohtuullisen ajan kuluessa, jollei työn kiireellisyys tai laatu muuta vaadi.

Käynnistä ilmoitetaan asukkaille etukäteen. Katso kohta 24.

Käyntiajankohta tulee pyrkiä rajaamaan käynti-ilmoituksessa mahdollisimman täsmälliseksi, jotta asukkaalle aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa esimerkiksi työn ja lemmikkien hoidon järjestämisestä. Jos ajankohta ei sovi asukkaalle, hän voi ottaa yhteyttä ja sopia uuden ajan.

Sovittuna käyntiajankohtana vuokralaisten on jätettävä turvalukko avoimeksi, jotta huoneistoon pääsee yleisavaimella. Asukkaan tulee pitää huoli siitä, että kävijällä on turvallinen pääsy huoneistoon.

Hyvä käytäntö on ilmoittaa hyvissä ajoin, yleensä vähintään viikkoa ennen työn suorittamista. Ilmoittamistavasta ei ole säädetty.

Riittävä ilmoitus on ainakin asuntoihin jaettava käynti-ilmoitus.

Käynti-ilmoituksessa on mainittava

• tieto käynnin perusteesta
• käynnin suunniteltu ajankohta
• arvio käynnin kestosta
• ilmoittajan yhteystiedot
• käynnin tekijän yhteystiedot
• kehotus ottaa yhteyttä, jos ilmoituksessa mainittu ajankohta ei sovi asukkaalle.

Käyntiajankohta tulee pyrkiä rajaamaan käynti-ilmoituksessa mahdollisimman täsmälliseksi, jotta asukkaalle aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa esimerkiksi työn ja lemmikkien hoidon järjestämisestä.

Jos palovaroittimien asennus- tai kunnossapitoa suorittava henkilö ilmaisee kotirauhan piirissä saamiaan tietoja ulkopuolisille, hän voi syyllistyä yksityiselämää loukkaavan tiedon levittämiseen (rikoslaki 24 luku 8 §).

Palovaroittimien vikailmoitusten määrä on mahdollista minimoida, jos kunnossapito suunnitellaan huolella ja paristot vaihdetaan riittävän aikaisin.

Pelastuslaissa ei ole säädetty määräaikoja vikailmoituksiin reagoimiselle. Koska asukkaan on ilmoitettava palovaroittimen vioista välittömästi, tulisi myös rakennuksen omistajan reagoida niihin viipymättä.

Erityisen kiireellinen tehtävä on kyseessä silloin, kun palovaroittimien kyky havaita palo mahdollisimman aikaisin tai varoittaa asunnossa olevia on vakavasti vaarantunut. Siksi esimerkiksi pienen yksiön ainoa palovaroitin tulisi korjata kiireellisesti.

Pariston loppuminen voi aiheuttaa häiritsevää meluhaittaa

Palovaroittimen pariston loppumisesta johtuva merkkiääni voi haitata asumisterveyttä ja estää nukkumista. Rakennuksen omistajalla on velvollisuus viipymättä vaihtaa palovaroittimeen uusi paristo tai vaihtaa koko palovaroitin uuteen.

Paristoja ja palovaroittimia on hyvä pitää varalla

Paristoja ja uusia palovaroittimia tulisi pitää varalla. Ne voivat olla esimerkiksi huoltoyhtiön varastossa tai taloyhtiön teknisessä tilassa. Tarvittaessa vikaantuneen, sähköverkkoon kytketyn palovaroittimen tilalle voi myös asentaa paristokäyttöisen palovaroittimen, jos alkuperäistä laitetta ei saada viipymättä korjattua.

Jos vika ei estä palovaroittimen toimintaa ja asunnossa on vikaantumisesta huolimatta riittävä määrä palovaroittimia, rakennuksen omistaja voi harkintansa mukaan suorittaa kunnossapitotoimen kohtuullisen ajan kuluessa.

Asukkailla tulee olla ohjeet eri vika- ja hälytystilanteissa toimimiseen.

Markkinoilla on eri palovaroitinmalleja, joten käyttöohjeisiin tulee tutustua. Tiettyjen palovaroittimien vaihtoa ei välttämättä voi tehdä koskematta jännitteisiin osiin. Silloin sähköalan toiminnanharjoittajan tulee vaihtaa varoitin.

Sähkötöitä tai käyttötöitä tekevän henkilön on oltava tehtävään ja sen sähköturvallisuutta koskeviin vaatimuksiin perehtynyt tai opastettu. Asennuksessa ja huollossa on noudatettava palovaroittimen valmistajan ohjeita.

Jos sähkötyöt rajoittuvat nimellisjännitteeltään enintään 50 voltin vaihtojännitteisiin tai 120 voltin tasajännitteisiin laitteistoihin kohdistuviin sähkötöihin, ns. sähköasennusoikeuksia ei edellytetä. Silloin edellytyksenä on, että henkilö osaa tehdä työn ja on siihen perehdytetty tai opastettu.

Jos asennuksessa, huollossa tai korjauksessa joutuu tekemisiin näitä suurempien nimellisjännitteellisten osien kanssa, työn voi tehdä vain toiminnanharjoittaja, joka on tehnyt ilmoituksen sähkötöistään Tukesin rekisteriin.

Esimerkki 1:

Sähköverkkoon liitettävät palovaroittimet koostuvat nykyään yleensä kahdesta osasta:

• Asennuspohjasta, jossa on 230 V sähköverkon kytkentä ja jonka jännitteiset osat ovat asennuksen jälkeen kosketussuojattuja. Tämän asentajan tai vaihtajan on oltavat sähköalan toiminnanharjoittaja.
• Palovaroitinosasta, jossa usein sijaitsee myös varavirtalähde (paristo) ja joka voidaan liittää asennuspohjaan ilman, että jännitteisiin osiin tarvitsee kajota. Tämän osan irrottamisen pohjasta ja siinä olevan pariston tai palovaroitinosan vaihtamisen voi tehdä maallikko.

Esimerkki 2:

Osassa malleista palovaroittimen kantaa ei ole suoraan kytketty 230 V jännitteeseen, vaan palovaroittimet syötetään esim. 12–24 V jännitteellä palovaroitinkeskuksen tai muun vastaavan kautta. Tällöin esimerkiksi kannan vaihtamiseen ei vaadita sähköalan toiminnanharjoittajaa.

Huomaa:

Jos sähköverkkoon kytkettyjen palovaroittimien tyypistä on epäselvyyttä, on pariston vaihtaminen syytä jättää sähköalan ammattilaiselle.

Tarkastusväli riippuu valituista laitteista ja tehdyistä laiteratkaisuista sekä laitevalmistajan antamista ohjeista.

Tavanomainen paristokäyttöinen palovaroitin vaatii pariston uusimisen vähintään vuoden välein, ellei tuotetiedoissa muuta kerrota. Pidempikestoinen paristo pidentää vaihtoväliä.

Kaikkiin palovaroittimiin ei käy samat paristotyypit. Hankintavaiheessa tulee selvittää, millä virtalähteellä varoitin toimii ja onko paristot vaihdettavissa. Käytössä voi olla esimerkiksi 9V-, AAA- tai ns. nappiparistoja.

Vuodesta 2010 lähtien valmistajan on täytynyt merkitä vaihdon kannalta tarpeelliset tiedot. Merkinnässä voi näkyä ns. viimeinen käyttöpäivä tai valmistusajankohta.

Jos merkintää ei ole, palovaroitin on jo vanhentunut.

Huomaa:

Myös paristojen valmistaja voi ilmoittaa paristolle ”parasta ennen” tai vastaavan ajankohdan.

Palovaroitin kuuluu sähkö- ja elektroniikkalaitteiden kierrätyksen piiriin. Palovaroittimet on vietävä sähkö- ja elektroniikkalaitteiden kierrätyspisteisiin.

Älä laita sähkölaiteromun sekaan irrallisia paristoja tai akkuja syttymisvaaran takia. Teippaa navat, ja vie paristot ja akut vaarallisen jätteen paristokeräykseen.

Lisätietoa palovaroittimien vaatimuksista, sijoittamisesta ja kunnossapidosta (Turvallisuus- ja kemikaalivirasto).

Rakennuksen omistaja, kuten taloyhtiö tai vuokrakiinteistöyhtiö, vastaa sekä palovaroittimien asentamisesta ja kunnossapidosta että ohjeiden antamisesta asukkaalle.

Asukkaan tehtävänä on ilmoittaa viipymättä taloyhtiölle palovaroittimien vioista:

• Jos palovaroittimen paristo loppuu.
• Valo ei enää vilku.
• Laitteessa voi epäillä olevan vikaa.
• Varoittimesta ei kuulu ääntä, kun testinappia painetaan.

Asukkaan on hyvä tietää

• kuinka monta palovaroitinta asuntoon on asennettu
• mihin ne on asennettu
• miten vikatilanteista ilmoitetaan rakennuksen omistajalle.

Asukkaan kannattaa testata palovaroitin säännöllisesti painamalla laitteen testinappia.

Asukas ei saa poistaa palovaroitinta tai sen paristoa eikä vahingoittaa sitä esimerkiksi maalaamalla. Ongelmatilanteissa asukkaan tulee ottaa yhteyttä rakennuksen omistajaan.

Asunto-osakeyhtiössä asukkaan lisäksi myös osakkeenomistajalla on velvollisuus ilmoittaa palovaroittimien vioista viipymättä saatuaan niistä tiedon. Asukas tai osakas voi olla vahingonkorvausvelvollinen, jos hän laiminlyö palovaroitinta koskevan ilmoitusvelvollisuuden ja tästä aiheutuu yhtiölle tai kolmannelle osapuolelle vahinkoa.

Yleensä palovaroitin testataan painamalla palovaroittimessa olevaa testipainiketta.

Testaamisella varmistetaan, että palovaroittimen ääni toimii. Vilkkuva valo kertoo, tuleeko varoittimeen virtaa, mutta ei sitä, toimiiko ääni.

Testaus kannattaa tehdä säännöllisesti ja aina pidempiaikaisen poissaolon jälkeen.

Osa palovaroittimista edellyttää testaamista useammin kuin toiset. Taloyhtiö antaa ohjeet asukkaille.

Kiipeäminen palovaroitinta testaamaan ei ole suositeltavaa. Palovaroittimen testipainiketta voi painaa esimerkiksi harjan varrella ilman kiipeämiseen liittyvää tapaturmavaaraa.

Huomaa:

• Myös sähköverkkoon kytketty palovaroitin täytyy testata.
• Pariston kestosta riippumatta palovaroitin tarvitsee aina säännöllistä testausta.

Asukas voi ilmoittaa havaitsemastaan virheellisestä asennuksesta saamiensa ohjeiden mukaan rakennuksen omistajalle, joka päättää jatkotoimenpiteistä.

Rakennuksen omistaja vastaa, että suunnitelmissa määritellyt palovaroittimet on asennettu asianmukaisesti ja suunnitelmien laadinnassa on otettu huomioon laitetoimittajan ohjeet.

Katso myös kohta 38.

Asunnossa olevia palovaroittimia ei saa poistaa, jos sen seurauksena asunnossa ei enää ole riittävää määrää toimivia palovaroittimia. Asukkaan on tiedettävä asunnon palovaroittimien määrä ja sijainti ja hänen on noudatettava saamiaan ohjeita.

Asukas ei saa poistaa tai vahingoittaa taloyhtiön asennuttamia palovaroittimia.

Asukas ei saa poistaa palovaroittimia tai niiden paristoja. Palovaroittimia ei saa muullakaan tavalla vahingoittaa, esimerkiksi maalaamalla.

Jos asukas tahallaan tai huolimattomuuttaan aiheuttaa vahinkoa yhtiön vastuulle kuuluville palovaroittimille, asukas voi olla velvollinen korvaamaan aiheuttamansa vahingon.

Jos palovaroittimien kunnossapidon yhteydessä havaitaan, että merkittävä osa asukkaista on poistanut palovaroittimen käytöstä, tulee asukkaille antaa selkeämmät ohjeet asiasta sekä suunnitella palovaroittimien huolto- ja tarkastusvälit uudelleen.

Taloyhtiön suunnitelmiin ja asukasohjeisiin määritellään ne palovaroittimet, joiden ylläpidosta vastaa rakennuksen omistaja. Asukas voi lisäksi hankkia palovaroittimia, joiden kunnossapidosta hän vastaa itse.

Sähköverkkoon kytkettyjen palovaroittimien kunnossapitovastuu on aina rakennuksen omistajalla.

Rakennuksen omistaja eli taloyhtiö tai vuokrakiinteistöyhtiö vastaa palovaroittimien hankinnasta, asentamisesta ja ylläpidosta. Tähän sisältyy paristojen vaihtaminen sekä laitteiden uusiminen niiden vikaantuessa tai ikääntyessä.

Asukkaan tulee ilmoittaa taloyhtiölle havaitsemistaan puutteista taloyhtiön antamien ohjeiden mukaan.

Asukkaan kannattaa ilmoittaa puutteista kirjallisesti ja pyytää rakennuksen omistajalta tietoa siitä, mihin toimenpiteisiin se aikoo ryhtyä tilanteen korjaamiseksi ja missä aikataulussa.

Jos asukas ei yrityksistä huolimatta pääse yhteisymmärrykseen taloyhtiön kanssa, hän voi ottaa yhteyttä pelastuslaitokseen, esimerkiksi päivystävään palotarkastajaan. Pelastuslaitosten yhteystiedot löytyvät osoitteesta pelastustoimi.fi/pelastuslaitokset.

Palovaroittimien hankinnasta, asennuksesta ja kunnossapidosta on säädetty pelastuslaissa, jonka valvonta kuuluu pelastuslaitoksen lakisääteisiin tehtäviin.

Häkä- ja lämpövaroittimet ovat turvallisuutta täydentäviä tuotteita, eikä niillä voida korvata palovaroitinta, jonka toiminta perustuu savun tunnistamiseen.

Häkävaroitin ei ole pakollinen kiinteistön varuste, mutta häkävaroittimen asentaminen on suositeltavaa huoneisiin, joissa on esimerkiksi takka, nestekaasulla toimiva jääkaappi tai öljylämmityskattila.

Lämpöön perustuvalla varoittimella voidaan parantaa esimerkiksi keittiöiden tai autosuojien turvallisuutta. Keittiöön suositellaan ensi sijassa liesivahtia lämpöilmaisimen sijaan.

Häkävaroittimien ja liesivahtien tarve on hyvä arvioida kokonaisuuden suunnittelussa.

Palovaroittimien kartoituksen ja hankinnan yhteydessä taloyhtiön on syytä ottaa huomioon mahdolliset asukkaiden erityistarpeet, esimerkiksi kuulovamma. Näiden tunnistaminen ja niistä ilmoittaminen on asukkaan vastuulla.

Lakimuutoksen myötä palovaroittimen hankinta- ja kunnossapitovastuu siirtyy rakennuksen omistajalle. Palovaroitinasetuksen 4 §:n mukaan hälytys tulee tarvittaessa antaa muutenkin kuin äänimerkillä.

Esimerkiksi kuulovammainen ihminen tarvitsee palovaroittimiin lisälaitteet, joilla varmistetaan, että hänkin havaitsee tulipalon ajoissa ja pystyy pelastautumaan asunnosta. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi tärinä- ja vilkkuhälyttimiä.

Asukkaalla voi olla myös fyysinen toimintaeste, kuten pyörätuoli tai lyhytkasvuisuus. Tällöin hyvä käytäntö on asentaa matalalta hallittava palovaroitin. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi alas sijoitettua palovaroittimen testauspainiketta.

Vammainen voi saada täyden korvauksen hankkimistaan lisälaitteista hyvinvointialueelta, joka vastaa vammaispalveluiden aiheuttamista kustannuksista. Hyvinvointialue ei kuitenkaan vastaa välineiden asennuksesta ja huollosta.

Rakennuksen omistaja voi päättää, haluaako se tarjota lisämaksullista palvelua, jolla asukas saa tarvitsemiensa välineiden asennuksen ja kunnossapidon. Tällöin rakennuksen omistaja laskuttaa kustannukset asukkaalta, joka saa niistä korvauksen hyvinvointialueelta.

Huomaa:

Pelastuslain mukaan rakennuksen omistajan on huolehdittava siitä, että rakennuksessa olevat henkilöt pystyvät tulipalossa tai muussa äkillisessä vaaratilanteessa poistumaan rakennuksesta tai heidät voidaan pelastaa muulla tavoin.

Jos asukas ei pysty testaamaan palovaroitinta tai huomaamaan sen vikoja esimerkiksi vamman tai toimintaesteen takia, tulee asukkaan kanssa sopia siitä, miten palovaroittimien tarkastamisesta huolehditaan. Rakennuksen omistaja voi varmistaa palovaroittimien toiminnan muita asuntoja useammin.

Jos palovaroittimiin on liitetty lisävarusteita, kuten valo- ja äänihälyttimiä, hyvä käytäntö on järjestää myös niiden kunnossapito osana palovaroittimien ylläpitoa.

Rakennuksen omistaja voi päättää, haluaako se tarjota lisämaksullista palvelua, jolla asukas saa tarvitsemiensa välineiden asennuksen ja kunnossapidon. Tällöin rakennuksen omistaja laskuttaa kustannukset asukkaalta, joka saa palovaroittimen hankinnasta korvauksen hyvinvointialueelta. Asennuksen ja kunnossapidon kustannuksista tulee sopia.

Huomaa:

Lisälaite saattaa esimerkiksi ilmoittaa vikaantumisesta vain äänimerkein, vaikka siinä olisikin valohälytin. Nämä tulisi huomioida huolto-ohjelmassa sekä asukkaalle annettavissa ohjeissa.