Väestönsuojelu

Väestönsuojelu on siviiliväestön ja sotiin osallistumattomien henkilöiden suojelua sotien, aseellisten selkkausten ja taisteluiden aikana.

Väestönsuojeluun varaudutaan rakentamalla väestönsuojia ja opastamalla koteja varautumaan häiriö- ja poikkeustilanteisiin.

Väestönsuojelu on Geneven sopimusten alainen kansainvälinen säädös.

Väestönsuoja on tarkoitettu väestön suojaamiseen poikkeusoloissa, kuten sotilaallisen hyökkäyksen aikana.

Väestönsuojalla tarkoitetaan rakennukseen tai sen yhteyteen tehtyä erillistä tilaa tai erillistä rakennusta, jonka tehtävä on antaa ihmisille suojaa siellä, missä ihmiset normaalistikin liikkuvat, käyvät töissä ja asuvat.

Väestönsuoja suojaa

• räjähdys- ja sirpalevaikutuksilta
• rakennussortumilta
• paineaalloilta
• tulipaloilta
• kemiallisilta taisteluaineilta
• ionisoivalta säteilyltä.

Normaalioloissa väestönsuoja on usein harrastustilana tai varastona. Suojaa tulee normaalioloissa käyttää siten, että sen rakenteet eivät vahingoitu ja että se säilyy toimintakuntoisena.

Suomessa on poikkeusolot, jos maahan kohdistuu sotilaallinen hyökkäys tai huomattava aseellisen hyökkäyksen uhka. Valtioneuvosto ja tasavallan presidentti toteavat tällöin poikkeusolot yhteistoiminnassa.

Poikkeusolot voivat aiheutua myös väestön toimeentuloon tai maan talouselämän perusteisiin kohdistuvasta erityisen vakavasta tapahtumasta tai sen uhasta, jonka seurauksena yhteiskunnan välttämättömät toiminnot ovat merkittävästi vaarassa.

Lisäksi poikkeusolot voivat muodostua erityisen vakavan suuronnettomuuden tai laajalle levinneen vaarallisen tartuntataudin vuoksi.

Jos väestön on suojauduttava nopeasti uhkaavalta vaaralta, annetaan yleinen vaaramerkki. Normaaliolojen vaaramerkki kehottaa suojautumaan sisälle. Tällöin suojaudutaan esimerkiksi kotiin, kouluun tai toimistoon ja suljetaan ilmanvaihto.

Poikkeusoloissa yleinen vaaramerkki on kehotus suojautua välittömästi väestönsuojaan. Kiinteistön omistajien ja vastuuhenkilöiden vastuulla on huolehtia, että asukkaat ja työntekijät tietävät, kuinka yleisen vaaramerkin jälkeen toimitaan.

Vaara- ja hätätilanteissa viranomaiset varoittavat väestöä vaaratiedotteella ja yleisellä vaaramerkillä. Tällöin suojaudutaan sisälle esimerkiksi kotiin, kouluun, toimistoon tai muuhun rakennukseen ja suljetaan ovet ja ikkunat sekä ilmanvaihto, jos se suinkin on mahdollista.

Suojautuminen lähimpiin sisätiloihin on yleensä riittävä suojautumiskeino, myös säteilyvaaratilanteissa.

Esimerkkejä tilanteista, jolloin pitää suojautua sisälle:

• lähialueella tulipalo, jossa syntyy runsaasti myrkyllistä savua
• kaasuvaara, kun lähialueella on tapahtunut vaarallisten aineiden onnettomuus
• säteilyvaara, esim. ydinvoimalaonnettomuus

Lue lisää: sisälle suojautuminen

Väestönsuoja on tarkoitettu väestön suojaamiseen sotilaallisen hyökkäyksen aikana. Kun tilanne edellyttää väestönsuojien käyttökuntoon laittamista, asiasta tulee viranomaismääräys. Suojat on laitettava käyttö- ja suojautumiskuntoon viimeistään 72 tunnin kuluessa määräyksestä, minkä jälkeen ihmiset voivat siirtyä niihin.

Väestönsuoja suojaa jo sellaisenaan ilman valmisteluja

• räjähdys- ja sirpalevaikutuksilta
• rakennussortumilta
• paineaalloilta.

Lisäksi sulku- tai suodatustilaan asetettuna väestönsuoja suojaa

• tulipaloilta
• kemiallisilta taisteluaineilta
• ionisoivalta säteilyltä.

Väestönsuoja ei anna suojaa ionisoivalta säteilyltä ja myrkyllisiltä aineilta, ellei suojaa ole valmisteltu sulku- tai suodatustilaan. Yllättävän kaasuvaaran aikana ei siis pidä mennä väestönsuojaan, vaan täytyy suojautua muihin sisätiloihin ja sulkea ilmanvaihto.

Sisälle suojautuminen ja joditablettien ottaminen ovat riittäviä toimenpiteitä myös ydinvoimalaitosonnettomuudessa kaikilla niillä alueilla, jotka ovat yli 20–30 kilometrin etäisyydellä voimalaitoksesta. Joditabletin saa ottaa vain viranomaisen määräyksestä. Lue lisää joditabletista kohdasta 19.

Lue lisää:

Sisälle suojautuminen

Monilla alueilla ei ole lainkaan yleisiä suojatiloja tai ne eivät riitä kaikille. Omakotitaloalueilla ja maaseudulla ei väestönsuojia yleensä ole. Tarvittaessa väestö evakuoidaan.

Mikäli väestönsiirto on tarpeellinen, valtioneuvosto päättää, mitä alueita ja mitä osaa alueen väestöstä siirtyminen koskee, sisäministeriö huolehtii siirtymisen yleisjohdosta ja pelastusviranomaiset sen käytännön toteutuksesta.

Kuntien evakuointisuunnitelmien sisällöistä ei kuitenkaan ole tarjolla tarkempia yksityiskohtia, sillä ne ovat salassapidettävää tietoa.

Kaasu- ja säteilyvaaratilanteissa suojautuminen lähimpiin sisätiloihin on yleensä riittävä suojautumiskeino.

Viranomaiset varoittavat kansalaisia kaasusta tai muusta vaarallisesta aineesta vaaratiedotteella tai yleisellä vaaramerkillä, jolloin tulee siirtyä välittömästi lähimpiin sisätiloihin, sulkea ovet ja ikkunat sekä pysäyttää ilmanvaihto.

Mikäli väestönsuoja haluttaisiin ottaa käyttöön myrkyllisiltä aineilta suojautumiseen, tulisi ilmanvaihto ja väestönsuoja valmistella sulkutilaan ja suojassa pitäisi ottaa käyttöön erityissuodatin, joka sisältää hiukkas- ja kaasusuodattimen.

Useat vaarallisista kaasuista ovat ilmaa painavampia kaasuja, painuvat alaspäin ja kerääntyvät helposti pohjakerroksiin. Pysyttele siis mieluiten ylemmissä kerroksissa. Ilmaa kevyemmät kaasut taas hajaantuvat helposti ilmavirran mukana, eivätkä välttämättä aiheuta vaaraa ihmisille.

Sisälle suojautuminen ja joditablettien ottaminen ovat riittäviä toimenpiteitä myös ydinvoimalaitosonnettomuudessa kaikilla niillä alueilla, jotka ovat yli 20–30 kilometrin etäisyydellä voimalaitoksesta. Joditabletin saa ottaa vain viranomaisen määräyksestä. Lue lisää joditabletista kohdasta 20.

Katso myös Säteilyturvakeskuksen ohjeet: https://stuk.fi/toimintaohjeet-kansalaisille

Yhteiset suojat ovat taloyhtiöiden tai yritysten, virastojen ja laitosten henkilöille varattuja suojia.

Kerrostalon asukkaat suojautuvat kiinteistön omaan väestönsuojaan tai yhteisväestönsuojaan, johon kiinteistö on liittynyt. Myös monilla työpaikoilla, kuten sairaaloissa ja kouluissa, on väestönsuojia.

Yleiset suojat ovat yleisessä käytössä ja tarkoitettu suojaksi lähinnä liikkuvalle väestölle, mutta mahdollisesti myös heille, joilla ei ole suojapaikkaa kotona tai työpaikalla.

Monilla alueilla ei ole lainkaan yleisiä suojatiloja tai ne eivät riitä kaikille. Tällöin suojatoimista vastaavat asukkaat itse ja he suojautuvat tilapäisiin suojiin eli käytännössä kotona sisätiloihin.

Suomessa on noin 50 500 väestönsuojaa, joissa on väestönsuojapaikkoja noin 4,8 miljoonalle ihmiselle.

Aiempi arvio väestönsuojien määrästä oli 54 000, joissa on 4,4 miljoonaa paikkaa. Tämä arvio on tarkentunut niin, että väestönsuojia on hieman vähemmän, mutta paikkoja on enemmän.

Päivitetyt tiedot suojien ja suojapaikkojen määristä perustuvat pelastuslaitoksilta saatuihin tietoihin yhdistettynä sisäministeriön aiempiin tietoihin sekä Tilastokeskuksen rakennus- ja asuntotuotantotietoihin.

Lähde: Sisäministeriö: Väestönsuojia käytettäisiin sotilaallisen uhkan aikana

Lue myös: Sisäministeriön selvitys: Suomessa on väestönsuojapaikkoja noin 4,8 miljoonalle ihmiselle

Väestönsuojan rakentamisvelvoite määräytyy rakennuksen koon, käyttötarkoituksen ja henkilömäärän mukaan. Kaikissa kiinteistöissä ei ole väestönsuojan rakentamisvelvoitetta.

Väestönsuojia on useimmissa 1950-luvun lopun jälkeen rakennetuissa kerrostaloissa.

Kaikkiin uusiin, vähintään 1200 neliömetrin asuinrakennuksiin tehdään väestönsuoja.

Teollisuus-, tuotanto-, varasto- ja kokoontumisrakennusten osalta väestönsuojan rakentamisvelvollisuuden raja on 1500 neliömetriä.

Väestönsuojan rakentamisvelvollisuus kuuluu rakennuksen omistajalle.

Omakotitaloalueilla ja maaseudulla ei väestönsuojia yleensä ole. Niiden osalta väestö varaudutaan siirtämään turvallisemmille alueille tarvittaessa. Toisaalta on mahdollista turvautua tilapäisiin suojatiloihin. Mikäli viranomaiset antavat ohjeen laittaa väestönsuojat suojautumiskuntoon, annetaan samassa yhteydessä ohjeet tilapäisten suojien rakentamista varten.

Väestönsuoja merkitään väestönsuojelun kansainvälisellä tunnuksella, joka on sininen kolmio oranssilla taustalla. Lisäksi käytetään tarvittaessa nuoliopasteita, jotka ohjaavat rakennuksen käyttäjät väestönsuojaan. Opasteet voivat olla normaalioloissa väestönsuojassa ja ne asetetaan paikoilleen käyttöönottovaiheessa.

Kiinteistön pelastussuunnitelmassa tulee olla kerrottu, missä kiinteistön väestönsuoja sijaitsee tai mihin yhteiseen väestönsuojaan kiinteistö on liittynyt.

Tarvittaessa asiaa voi selvittää rakennuslupa-asiakirjoista tai tiedustella palotarkastajalta.

Omakotitaloalueilla ja maaseudulla ei väestönsuojia yleensä ole. Tarvittaessa pelastusviranomaiset huolehtivat väestön siirtämisestä turvaan toiselle alueelle.

Monilla alueilla ei ole lainkaan yleisiä suojatiloja tai ne eivät riitä kaikille. Tällöin suojatoimista vastaavat asukkaat itse ja silloin suojaudutaan tilapäisiin suojiin eli käytännössä kotona sisätiloihin. Esimerkiksi säteilyonnettomuustilanteissa sisälle suojautuminen ja ilmanvaihdon pysäyttäminen ovat riittäviä toimenpiteitä.

Jos asut omakotitalossa tai pienemmässä taloyhtiössä, voit harkita tilapäisen suojan rakentamista itse tai yhdessä toisten asukkaiden kanssa. Tarvittaessa pelastusviranomaiset huolehtivat kuitenkin väestön siirtämisestä turvaan toiselle alueelle.

Väestönsuojat on rakennettu sinne, missä on eniten suojattavia ihmisiä. Lisäksi kaikki alueet ja paikkakunnat eivät ole yhtä riskialttiita sota-aikana. Siksi kaikissa kunnissa ei ole yleisiä väestönsuojia.

Toisaalta väestönsuojien rakennusvelvoite on voimassa koko maassa. Asuinrakennuksiin tulee rakentaa väestönsuoja, kun kerrosala ylittää 1200 neliömetriä, ja toimisto- ja liikerakennuksiin, kun kerrosala ylittää 1500 neliömetriä.

Omakotitaloissa ja pienissä taloyhtiöissä ei väestönsuojia yleensä ole. Niiden osalta väestö varaudutaan siirtämään turvallisemmille alueille tarvittaessa.

Yleisiä väestönsuojia, joista viranomaiset vastaavat, on yleensä vain suurimmissa kaupungeissa. Muista väestönsuojista vastaavat rakennusten omistajat ja haltijat.

Väestönsuojan ylläpidosta ja kunnostuksista vastaa väestönsuojan omistaja. Jokaiseen väestönsuojaan on suositeltavaa nimetä suojan todellisista käyttäjistä väestönsuojanhoitaja ja apulaisia, jotka kannattaa kouluttaa tehtäväänsä. Alueelliset pelastusliitot ja pelastuslaitokset järjestävät käytännönläheisiä kursseja, joissa opetetaan suojan laitteiden käyttöä ja muita väestönsuojan hoitajan tehtäviä.

Väestönsuojan hoitajan tulisi olla kyseisestä kiinteistöstä, koska suojautumistilanteessa hän toimii kyseisen suojan sisällä. Suojanhoitajan avuksi voidaan pyytää kiinteistöhuoltoa, mutta huoltohenkilökunta ei pysty auttamaan mahdollisissa suojautumistilanteissa.

Maaseudulla ja omakotialueilla ei yleensä ole väestönsuojia, joten suojatoimista vastaavat asukkaat itse. Tarvittaessa väestö varaudutaan siirtämään turvallisemmille alueille.

Väestönsuojanhoitajan kursseja järjestävät alueelliset pelastusliitot, SPEK ja pelastuslaitokset. Ne ovat käytännönläheisiä koulutuksia, joissa opetetaan suojan laitteiden käyttöä ja muita väestönsuojan hoitajan tehtäviä.

SPEKiltä löytyy taloyhtiöille suunnattu väestönsuojan hoitajan verkkokurssi, jonka antaa valmiudet poikkeusoloja koskevaan omatoimiseen varautumiseen väestönsuojien osalta. Kurssin voi suorittaa itsenäisesti verkossa.

Väestönsuojan hoitajan verkkokurssi taloyhtiöille

Muita SPEKin kursseja ja koulutuksia

Jokainen suoja on mitoitettu tietylle määrälle henkilöitä, joka määräytyy sen neliöiden ja suojan ilmamäärän mukaisesti.

Kiinteistön rakennusmääräyksissä kerrotaan tarkemmin suojan mitoituksesta. Suojan maksimihenkilömäärä löytyy todennäköisesti suojan ilmavaihtolaitteiston läheisyydestä.

Kun viranomaiset määräävät, että väestönsuojat on otettava käyttöön, asukkaat tai kiinteistön muut käyttäjät tyhjentävät suojan ja valmistelevat sen käyttökuntoon etukäteen nimetyn väestönsuojan hoitajan opastuksella.

Väestönsuoja sekä väestönsuojeluvälineet ja -laitteet on pidettävä sellaisessa kunnossa, että väestönsuoja voidaan ottaa käyttöön 72 tunnissa.

Kiinteistön pelastussuunnitelmassa on hyvä olla väestönsuojan käyttöönottosuunnitelma. Suunnitelmassa on tärkeää ottaa huomioon, mihin suojaan varastoidut tavarat viedään, tarvitaanko rakentamis-, purkamis- tai asennustöitä, kuka työt tekee ja mistä saadaan tarvittavat työkalut.

Kun väestönsuoja on tyhjennetty ylimääräisistä tavaroista, kaikki väestönsuojan aukot, myös normaaliajan ilmanvaihtoaukot, suljetaan, valmistellaan suojan ilmanvaihtolaitteisto käyttökuntoon sekä varmistetaan, että ilmanottoputki on maan pinnalla ja ilma kulkee ilmanvaihtolaitteistoon. Lisäksi kootaan suojateltta ja kuivakäymälät, täytetään vesisäiliöt sekä opastetaan suojaan tulijoita, mitä henkilökohtaisia tarvikkeita jokainen tuo itse suojaan.

Katso Uudenmaan Pelastusliiton video: Väestönsuojan käyttöönotto

Suojautumistilanteessa jokaisen tulee itse huolehtia mukaan omaan käyttöön:

• elintarvikkeita 2–3 vuorokauden tarvetta varten
• juomaa
• henkilökohtaiset lääkkeet ja hygieniatarvikkeet (esim. hammasharja, peseytymistarvikkeet, terveyssiteitä)
• lasten hoitamiseen liittyvät tarvikkeet (esim. vaippoja, kosteuspyyhkeitä, leluja)
• vuodevaatteet (esim. makuupussi ja retkialusta)
• taskulamppu ja paristoja
• joditabletteja
• ajanvietettä (kirjoja, pelejä, paperia, kyniä)
• tarvittaessa korvatulpat.

Väestönsuojaan ei saa tuoda alkoholia, huumeita, aseita, lämpöä tuottavia laitteita (kaasukeitin, myrskylyhty jne.) eikä pahanhajuisia tuotteita. Suojassa ei saa tupakoida.

Väestönsuojat on tarkoitettu ihmisten suojaamiseen. Opaskoiran ja vastaavan palveluskoiran kuten diabeetikon hypokoiran saa viedä suojaan.

Lemmikkejä ei väestönsuojiin voi käytännössä viedä.

Asetus 408/2011, 2§:
”Varsinaisella suojatilalla tarkoitetaan ihmisten oleskelua varten tarkoitettua tilaa.”

Huomioita lemmikeistä:

• Eläimet eivät välttämättä tule keskenään toimeen.
• Monessa taloudessa on useita erilaisia eläimiä.
• Eläimet voivat ahdistua ja käydä levottomiksi kuumissa ja ahtaissa tiloissa.
• Tiloissa voi olla allergisia ja eläimiä pelkääviä ihmisiä, myös pieniä lapsia.
• Väestönsuojissa on usein hyvin vähän tilaa.
• Suojan vesivarat ja muut tarvikkeet on tarkoitettu ihmisille.

Pelastustoimen ohje:

”Suomeen ei kohdistu tällä hetkellä suoraa sotilaallista uhkaa. Epätodennäköisessä sotatilanteessa, jossa joutuisit lähtemään väestönsuojaan, jätä lemmikki kotiin. Se on lemmikin turvallisin ja stressittömin paikka. Väestönsuojissa ollaan lähtökohtaisesti lyhyitä aikoja, ja maksimissaankin kolme vuorokautta. Jos sinut evakuoidaan, ota lemmikki mukaan. Lemmikkiä ei tule päästää vapaaksi luontoon tai jättää kotiin.”

Pelastustoimi: Ohje lemmikkien hoidosta väestönsuojelutilanteessa

Joditablettien ottamista ydinonnettomuudesta johtuvissa säteilyvaaratilanteissa suositellaan enintään 40-vuotiaille, raskaana oleville ja imettäville.

Joditabletti otetaan vain viranomaisen kehotuksesta, jotta ajoitus on varmasti oikea. Ohjeet saat radiosta ja televisiosta. Joditabletteja otetaan vain yksi annos.

Oikeaan aikaan otettu joditabletti ehkäisee radioaktiivisen jodin kertymistä kilpirauhaseen.

Joditablettien ottaminen on erityisen tärkeätä lapsille ja raskaana oleville.

Älä ota joditablettia, jos sairastat tai olet sairastanut jotakin kilpirauhassairautta tai jos olet aiemmin saanut vakavan allergisen reaktion jodista. Voit myös tarkistaa asian lääkäriltäsi.

Joditabletteja saa apteekista.

Lähde: https://stuk.fi/joditabletti-suojaa-kilpirauhasta

Väestönsuoja on suunniteltu siten, että siellä voi oleskella tarvittaessa useita päiviä. Väestönsuojaan kuuluu lakisääteisesti erilaisia laitteita ja tarvikkeita, joiden avulla varmistetaan mm. ilmanvaihto tilanteissa, jolloin ulkona on myrkyllistä kaasua tai radioaktiivisia aineita.

Suojautumisaika riippuu vaarasta. Nykyisin lähtökohtana pidetään maksimissaan noin kolmen vuorokauden mittaista yhtäjaksoista suojautumisaikaa. Todennäköisesti sodan kaltaisessa tilanteessa suojia käytettäisiin esimerkiksi yöpymiseen sekä lyhytkestoisiin suojautumisiin. Viranomaiset antavat tällöin suojautumista koskevat ohjeet.

Suojissa olevan varustuksen määrä riippuu suojan rakentamisvuodesta. Ilmanvaihto on suojautumisen keskeisimpiä asioita, jotta umpinaisessa suojassa voi suojautumistilanteessa oleskella.

Lisäksi väestönsuojassa tarvitaan erilaisia varusteita, joista löytyy lisätietoa Väestönsuojan huolto ja käyttö -oppaasta sivuilta 22-23.

Väestönsuojan laitteiden toimintakunnon määräaikaistarkastus tulee tehdä vähintään 10 vuoden välein. Samalla tehdään suojan tiiveyskoe.

Laitteiden toiminnan tarkastuksesta tulee laatia tarkastuspöytäkirja, johon tehdään merkinnät suoritetuista tarkastuksista laitekohtaisesti. Tarkastuspöytäkirja on pyydettäessä esitettävä pelastusviranomaiselle.

Vuosihuollossa on suositeltavaa tehdä väestönsuojaan silmämääräinen kuntotarkastus, tarkastaa tiivisteet sekä läpivientien tiiveys, koekäyttää väestönsuojan ilmanvaihtolaitteisto, avata ja sulkea ylipaine- ja padotusventtiilit, tehdä tarvittavat huollot sekä tarkastaa väestönsuojelumateriaali.

Väestönsuojan laitteiden ja varusteiden toimintakunnosta on huolehdittava valmistajan antamien ohjeiden mukaisesti. Lisäksi on huolehdittava, että suojan metalliosat eivät ruostu ja varustus pysyy tallella.

Väestönsuojan ylläpidosta ja kunnostuksista vastaa väestönsuojan omistaja. Taloon nimettävän väestönsuojanhoitajalle on tarjolla käytännönläheisiä kursseja, joissa opetetaan suojan laitteiden käyttöä.

SPEKin verkkosivuilta löytyy tarkastuslista vuosittaiseen huoltoon.

Katso Uudenmaan Pelastusliiton videot:

Väestönsuojat ja vuosihuolto

Väestönsuojat ja tiiveyskoe

Kyllä.

Suojaa tulee normaalioloissa käyttää siten, että sen rakenteet eivät vahingoitu ja suoja säilyy toimintakuntoisena. Suoja tulee olla otettavissa käyttöön 72 tunnin kuluessa viranomaisten määräyksestä.