Evakuointi eli väestönsiirto

Väestö siirretään tarvittaessa turvallisemmalle alueelle

Monilla alueilla ei ole lainkaan yleisiä suojatiloja tai ne eivät riitä kaikille. Omakotitaloalueilla ja maaseudulla ei väestönsuojia yleensä ole. Tarvittaessa pelastusviranomaiset huolehtivat evakuoinnista eli väestön siirtämisestä turvaan toiselle alueelle.

Säteilyonnettomuustilanteissa sisälle suojautuminen ja ilmanvaihdon pysäyttäminen ovat riittäviä toimenpiteitä.

Asukkaat voivat huolehtia itse suojatoimista ja suojautua tilapäisiin suojiin eli käytännössä kotona sisätiloihin. Esimerkiksi säteilyonnettomuustilanteissa sisälle suojautuminen ja ilmanvaihdon pysäyttäminen ovat riittäviä toimenpiteitä.

Evakuointi voi joissakin tilanteissa olla todennäköisempi suojauskeino kuin väestönsuoja

Väestönsuojia ei ole kaikkialla. Niitä on rakennettu sinne, missä on eniten suojattavia ihmisiä. Kaikki alueet ja paikkakunnat eivät myöskään ole yhtä riskialttiita sota-aikana. Siksi kaikissa kunnissa ei ole yleisiä väestönsuojia.

Kuntien evakuointisuunnitelmien sisällöistä ei kuitenkaan ole tarjolla tarkempia yksityiskohtia, sillä ne ovat salassapidettävää tietoa.

Valtioneuvosto päättää, mikä osa väestöstä siirretään

Mikäli väestönsiirto on tarpeellinen, valtioneuvosto päättää, mitä alueita ja mitä osaa alueen väestöstä siirtyminen koskee, sisäministeriö huolehtii siirtymisen yleisjohdosta ja pelastusviranomaiset sen käytännön toteutuksesta.

Todennäköistä on, että osa väestöstä evakuoi itsensä ja läheisensä oma-aloitteisesti turvaan esimerkiksi vapaa-ajan asunnolle tai sukulaisten luokse.

Sosiaali- ja terveystoimen viranomaiset ja laitokset vastaavat siirretyn väestön majoituksesta, muonituksesta ja huollosta. Niiden tehtävänä on myös ensihoitopalvelun ja psykososiaalisen tuen palvelujen järjestäminen.