Vapaaehtoiset ja viranomaiset toivovat lisää yhteistä harjoittelua
Viranomaiset ja kolmas sektori tarvitsevat enemmän yhteistä harjoittelua ja koulutusta. Tämä käy ilmi Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön tutkimuksesta, jonka mukaan kolmas sektori voisi tukea viranomaistyötä nykyistä paremmin myös laajoissa häiriötilanteissa. Tuki voisi olla esimerkiksi häiriötilanteiden aikaista tiedonkeruuta, kansalaisten tiedottamista ja yksittäisten kansalaisten pikakouluttamista.
Vapaaehtoisten ja viranomaisten yhteistyötä käsittelevässä tutkimuksessa selvitettiin, missä määrin ja minkälaista yhteistyötä viranomaiset tekevät eri alueilla pelastuspalvelun kolmannen sektorin kanssa, millä osa-alueilla yhteistyötä tulisi lisätä ja miten yhteistyön koordinaatiota voisi parantaa.
Viranomaiset ovat pääosin tyytyväisiä kolmannen sektorin heille antamaan tukeen perinteisillä pelastustoiminnan osa-alueilla, kuten tulipalojen sammutuksessa, kadonneiden etsinnässä ja meripelastustehtävissä. Kolmas sektori tarvitsisi lisää koulutusta laajojen häiriötilanteiden varalle. Toisaalta viranomaisten tulisi ennakoida aiempaa syvällisemmin, miten vapaaehtoisia voidaan hyödyntää todennäköisimmissä häiriötilanteissa.
Kuva: Viranomaisten saama tuki kolmannelta sektorilta. Miten kolmas sektori tukee viranomaisen työtä seuraavilla tehtäväalueilla?
Yhteistyö on erityisen tärkeää haastavissa tilanteissa
Erityisesti tilanteissa, jotka haastavat tavalliset toimintatavat tai resurssit, on kolmannen sektorin ja viranomaisten yhteistyö erityisen tärkeää. Tällaisia ovat laajat tai pitkäkestoiset häiriötilanteet, kuten pitkä sähkökatko, laaja metsäpalo tai vakava öljyonnettomuus.
– Kehittämiskohteita ovat paitsi laajat häiriötilanteet, myös ensihuolto ja onnettomuuksien ehkäisy, summaa SPEKin tutkija Kaisa Eskelinen.
Tutkimuksen mukaan vapaaehtoisten olisi erityisesti hyvä varautua myrskyihin, suuronnettomuuksiin maalla, juomavesikriiseihin ja metsäpaloihin.
Eskelinen painottaakin, että laajoissa häiriötilanteissa korostuvat suunnitelmallisuus ja ennalta varautuminen. Keskeistä olisi, että viranomaiset ja vapaaehtoiset harjoittelisivat häiriötilanteiden kulkua yhdessä.
”Häiriötilanteissa ongelmia tulee, kun viranomainen ei ole osallistunut harjoituksiin eikä tunnista vapaaehtoisten osaamista, toimintaa ja käytettävyyttä.” Näin kommentoi eräs kyselyyn vastannut.
Vapaaehtoiset toivovat enemmän tehtäviä
Kolmas sektori toivoo viranomaisilta aktiivisempaa otetta vapaaehtoisten hyödyntämiseen ja enemmän tehtäviä.
– Tehtäviä koetaan olevan pikemminkin liian vähän kuin paljon. Etenkin Pohjois-Suomessa olisi käyttämätöntä potentiaalia, Eskelinen kertoo.
Vapaaehtoisten ydinviesti on se, että heidän motivaationsa laskee, mikäli viranomainen ei hyödynnä heidän taitojaan.
– Panos-hyötysuhteen pitää olla tasapainossa. Mitä enemmän viranomainen käyttää kolmatta sektoria, sitä enemmän se saa hyötyä irti, Eskelinen kuvailee.
Tehtäväkentän olisi myös hyvä olla pelkkiä hälytystehtäviä monipuolisempi. Vapaaehtoisia kiinnostavat uudenlaiset tehtävät, kuten auttamisenhaluisten kansalaisten pikakouluttaminen ja viranomaisten viestinnän tukeminen häiriötilanteissa.
Tutkimuksessa haastateltujen mielestä yksittäisten kansalaisten käytön organisointi viranomaistehtäviin kuuluu kolmannelle sektorille. Viranomaiset toivovatkin, että järjestöillä olisi yksittäisten kansalaisten pikakoulutusmalli siltä varalta, että kansalaiset haluavat osallistua toimintaan.
Vapaaehtoisten ja viranomaisten yhteistyö – tutkimuksessa tehtiin kolme valtakunnallista kyselyä pelastuspalvelun vapaaehtoisille ja palokuntalaisille, järjestöjen hallinnon edustajille sekä yhteistyötä ohjaaville viranomaisille. Kyselyihin vastasi yhteensä noin 2400 henkilöä. Tutkimuksen aineistoon kuuluu myös 14 yksilöhaastattelua, jotka tehtiin vapaaehtoisten ja viranomaisten edustajille eri puolelta Suomea.
